Laukaalainen Kari Vehviläinen teki 49 vuotta sitten urheiluhistoriaa. Hän juoksi 10 000 metrin finaalin Münchenin kesäolympialaisissa voittaneen Lasse Virénin perässä kunniakierroksella Suomen lipun kanssa.
Suomen Olympiakomitea valitsi vuonna 1972 kansainväliselle olympialeirille 60 eri lajien nuorta urheilijaa. 20-vuotiaan Vehviläisen laji oli 400 metrin aidat, ja matkalle Saksaan valittiin vain kolme yleisurheilijaa. Nuoret olivat reissussa viisi viikkoa, jonka aikana he seurasivat kisoja ja retkeilivät eri puolilla Saksaa.
– Se on yksi elämäni huikeimpia matkoja, mitä olen koskaan tehnyt. Olympiakomitea maksoi kaiken, ja saimme kisoihin lippuja eri lajeihin. Yleisurheilua kävin katsomassa seitsemänä päivänä.
Ennen olympialaisia suomalaisnuoret olivat kuulleet, että kotimaan kisoissa Lasse Virén ja Pekka Vasala juoksivat kovia aikoja.
– Teimme majoitusparakissa Suomen lipun lakanasta. Ostimme paikallisesta rautakaupasta sinistä maalia ja lähimetsästä kaadoimme lainakirveellä lepän ja laitoimme lakanan siihen. Käärimme lipun rullalle, kun menimme stadionille ja heilutimme sitä aina, kun suomalaiset esimerkiksi juoksivat meistä ohi.
Lasse Virénin juostessa suomalaiset näkivät jo viimeistä edellisen kierroksen aikana, että Virénin meno oli voimakasta.
– Meille tuli yhtäkkiä ajatus heti voiton jälkeen, että nyt lähdetään. Stadionin kentän ympärillä oli vallihauta, joka oli pari metriä syvä. Pudottauduimme sinne ja autoimme toisiamme sieltä pois. Meitä oli viisi, jotka lähtivät juoksemaan voiton jälkeen kentälle. Juoksin ensin Viréniä vastaan vajaan 200 metriä, ja kun Lasse tuli kunniakierroksella vastaan, juoksimme hänen perässään.
Kari Vehviläisen mukaan tunnelma oli voittojuoksun jälkeen mahtava. 36 vuotta sitä aikaisemmin oli saatu edellisen kerran olympialaisista Suomeen kultamitali 10 000 metrillä.
– Sinä päivänä, kun menimme stadionille, yleisöä ei yritetty estää, mutta jo seuraavana päivänä oli 50 metrin välein järjestysmiehiä.
Näyttävä esiintyminen olympialaisissa vaikutti Kari Vehviläisen mukaan ehkä siihen, että hän sai lyhyen pestin Olympiakomiteasta.
Hän valmistui vuonna 1977 Jyväskylän liikuntatieteellisestä ja päätyi muun muassa Nurmeksen ja Kuortaneen kautta liikunnanopettajaksi kotikuntaansa Laukaaseen. Eläkkeelle hän jäi vuonna 2012.