Jyväskylän Kehä Vihreä on keskuspuisto, jonne voi mennä sattumaltakin

Kehä Vihreän erilaisia opasteita on eri puolella kaupunkia. Tällainen opastaa kulkijoita Lutakossa. Ilmaisen Kehä Vihreän infokartan voi noutaa Jyväskylä-infosta Asemakatu 7. Riina Sydänmaanlakka

Outi Elomaa

Kehä Vihreä tulee usein esiin Jyväskylän erilaisia suunnitelmia esiteltäessä. Moni kaupunkilainen ei kuitenkaan tiedä, mikä on Kehä Vihreä ja saattaa liikkua Kehällä vaikka joka päivä.

Jyväskylän kaupungin yleiskaavapäällikkö Mervi Vallinkosken mukaan Kehä Vihreä on pitkällinen prosessi. Ensimmäinen syntyvaihe sijoittuu niinkin kauas, kun Jyväskylä ja Jyväskylän maalaiskunta olivat omia kuntiaan. Silloin tehtiin kansallinen kaupunkipuistoesiselvitys.

– Selvitystä tehdessä huomasimme karttatarkasteluissa, että Jyväskylän keskustan ydinalueiden ympärillä on kokonaisuus, josta löytyy tosi paljon kaikkea hienoa. On erilaisia osa-alueita, ja kun ne kytketään toisiinsa, siitä tulee erilainen kaupunkipuisto kuin perinteisesti ajatellaan keskuspuistosta.

Kymmenen vuotta sitten kaupungille laadittiin viherpolitiikka. Sen yhteydessä vahvistui ajatus kaupunkipuistosta ja kehittäminen lähti käytännössä liikkeelle.

– Yhtenä aamuyönä tuli mieleen nimi Kehä Vihreäs­tä, ja siitä se lähti, Vallinkoski kertoo.

Kehä Vihreä muodostuu jo olemassa olevista palasista, joita ovat esimerkiksi Harju, Lutakonranta ja Tourujoki. Tunnettujen osien lisäksi puistoketjussa ovat välissä erilaiset kapeat välialueet.

– Muoto tekee Kehä Vih­reästä erilaisen keskuspuiston. Haaste on, että se on joillakin kohdilla varsin kapea ja keskellä tiiveintä kaupunkia. Toisaalta puisto on helposti tavoitettavissa. Väestöanalyyseissä on todettu, että 300 metrin etäisyydellä Kehä Vihreästä asuu noin 23 000 asukasta. Kilometrin säteellä asuu yli 40 000.

Seuraavien 2–3 vuoden aikana sitä tehdään entistä tunnetummaksi. Jo tähän mennessä on tuotettu erilaista aineistoa, ja opastusta reitin varrella on lisätty. Myös Kehä Vihreän nettisivuilla on runsaasti tietoa, ja siellä on myös kartta.

Kehä Vihreä kiertää eri puolilla kaupunkia. Jyväskylän kaupunki

Kehä Vihreän elämyksellisyyttä kehitetään tuomalla sinne muun muassa taidetta, monipuolistamalla kasvillisuutta sekä parantamalla pimeän maiseman tunnelmaa valaistuksella.

Kehä Vihreän taiteen kehittämisen pohjaksi luotu taidekonsepti valmistui viime vuonna. Konseptin laati taiteilija Kirsi Pitkänen. Suunnitelma pitää sisällään kuusi eri tavoin teemoitettua elämyspolkua: Tunnelmapolku, Aistipolku, Hiljaisuuden polku, Epätodellisuuspolku, Älypolku ja Aktiivisuuspolku. Taidekonseptilla visioidaan Kehä Vihreän varrelle sijoittuvaa taidetta sekä linjataan Kehä Vihreän kehittämistä tulevaisuudessa.

Yksi Kehä Vihreän tavoite on yhteisöllisyys.

– Yksittäiset kaupunkilaiset eivät ole niinkään aktivoituneet, vaan esimerkiksi yhdistykset ja yritykset. Esimerkiksi villiyrttipuisto perustettiin tänä kesänä villiyrttitoimijan aloitteesta. Tänä vuonna Kehä Vihreän teema on liikunta, ja olemme järjestämässä liikuntatapahtumia Kehä Vihreällä. Periaatteena on, että jos tulee hyviä ehdotuksia, ja jos ne eivät varsinkaan maksa paljon, voimme reagoida niihin aika joustavasti. Ensi vuonna on teemana kasvillisuus, ja silloin voidaan toteuttaa esimerkiksi istutustalkoita, Mervi Vallinkoski kertoo.

Tuomiojärven läheisyydessä oleva Villiyrttipuisto on osa Jyväskylän Kehä Vihreää. Outi Elomaa

Jyväskylässä on myös Kehä Sininen, joka muodostuu Jyväs-, Tuomio- ja Palokkajärvestä. Mervi Vallinkoski sanoo, että Kehä Sinisen kehittämisessä keskeisintä on reitistön rakentaminen ja muu kehittäminen.

– Palokkajärvellä opastamme entistä paremmin miten sitä pääsee kiertämään mahdollisimman paljon ranta-alueiden kautta. Tuomiojärveä on tarkoitus kehittää seuraavan kymmenen vuoden aikana entistä enemmän. Tänä vuonna käynnistyy Haukanniemen esteettömän luontopolun rakentaminen. Myös Tuomiojärven pohjoisosassa olisi kiva saada reitti järven rantoja pitkin, jotta ei tarvitsisi mennä polkupyörillä tai kävellen isoille teille.

Vallinkosken mukaan kaupunkilaisilta tulee yhä enemmän toiveita esimerkiksi Palokan suunnalta.

– Heti kun Savulahden rakentaminen vilkastui, alkoi tulla toiveita, miten saadaan Tuomiojärven rantaan reitti.

Kommentoi