Lottapukujen paikallista historiaa – ulkonäöltään tarkkaan säädetty asu loi lotille yhteishenkeä

Keski-Suomen Lottaperinneyhdistys ry:n puheenjohtaja Maija Fredriksonin kiinnostus lottiin on lähtöisin omasta suvusta. Hänen äitinsä toimi talvisodan aikaan muun muassa ilmavalvontalottana Stadionin tornissa Helsingissä. Minna Vilkuna

Minna Vilkuna

Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta Lotta Svärd -järjestön perustamisesta. Kyseessä oli aikanaan jäsenmäärältään Suomen suurin naisyhdistys.

Suomen kansallispukukeskuksen Kujalla pääsee tutustumaan lottapukujen historiaan.

Keski-Suomen Lottaperinneyhdistys ry:n puheenjohtaja Maija Fredrikson kertoo, että näyttelyssä haluttiin keskittyä keskisuomalaisiin näkökulmiin ja tarinoihin.

– Näyttely esittelee kotirintaman lottatoimintaa, Fredrikson kuvailee.

Näyttelyyn valitut lottapuvut ovat kuuluneet lääkintä-, muonitus- ja ilmavalvontalotille. Lisäksi esillä on kaksi eri ikäisen pikkulotan pukua, ja harvinainen sinivalkoraitainen puku ajalta ennen virallista lottapukua.

Aluksi lottapukujen ulkonäössä oli alueellista vaihtelua. Vuonna 1922 hyväksyttiin harmaa lottapuvun malli, ja lottapuvusta tuli tarkkaan säädetty ja yhtenäinen asu. Fredriksonin mukaan järjestöllä oli aate, että yhdessä toimiessaan lotat ovat vahvoja ja aikaansaavia.

– Yhtenäinen asu loi yhteishenkeä ja yhteenkuuluvuutta. Toisaalta monet lotat kokivat lottapuvun tuovan itselleen myös eräänlais­ta turvallisuuden tunnetta, Fredrikson pohtii.

Fredrikson kertoo, että jotkut ompelivat lottapukunsa itse, toiset teetättivät puvun ompelijalla. Kankaita pukuja varten hankittiin etupäässä puolustusvoimilta.

– Puuvillan lisäksi lottapukuja on valmistettu esimerkiksi villasta ja sillasta eli puukuidusta, Fredrikson sanoo.

Kun Lotta Svärd -järjestö vuonna 1944 lakkautettiin, moni hävitti lottapukunsa tai käytti sen loppuun esimerkiksi työvaatteena. Näyttelyn puvut ovat museoiden ja yksityishenkilöiden omistuksessa.

Pukujen lisäksi näyttelyyn koottiin laaja keskisuomalaisten lottien toimintaa esittelevä valokuvaesitys taustatietoineen. Kuvissa näkyy jyväskyläläisille tuttuja maamerkkejä, kuten Harjun portaat ja Suojan talo eli nykyinen Valtiontalo. Esillä on myös lottapukuihin kuuluvia merkkejä, käsivarsinauhoja, kirjallisuutta ja lehtiä.

Lottapukujen keskisuomalaisia tarinoita, Suomen kansallispukukeskuksen Kuja, 16.4.–17.10.2021

Kommentoi