Yrittäjät ja ympäristötoimi napit vastakkain Laukaassa

Esko Mäkinen (vas.) ja Veikko Hytönen pitävät epäoikeudenmukaisena sitä, että myöhemmin alueelle muuttaneet hankaloittavat siellä aiemmin toimineiden elinkeinoa. Sami Rahkonen

Sami Rahkonen

Laukaan Leppävedellä sijaitsevan Kennääntien teollisuusalueen yrittäjät ovat tuohtuneet kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten toiminnasta. Heidän mielestään viranomainen hankaloittaa yritystoimintaa liian järeillä toimilla eikä ole tehtäviensä tasalla.

Laukaan ympäristövalvontaan ilmoitettiin keväällä Kennääntieltä peräisin olevasta pölyhaitasta. Pölyn syyksi kerrottiin hiekkapuhallus, jota teki Maalaus Mäkisen yrittäjä Esko Mäkinen yrityksen pihalla. Mäkistä pyydettiin toimittamaan Laukaan ympäristönsuojeluun tiedot hiekkapuhallustoiminnasta.

Lisäksi häneltä vaadittiin selvitys maalaustoiminnasta.

– Puhelimessa tarkastaja puhui heti toimenpidekiellosta, vaikka ei ollut edes kunnolla tutustunut toimintaan. Ja maalausluvat minulla on kunnossa, Mäkinen kertoo

– Paikan päällä tarkastaja epäili aivan kaikkea eikä tuntunut tietävän, miten metalleja kierrätetään, hän jatkaa.

Mäkisen yritys maalaa kuorma-autoja. Hiekkapuhallusta hän tekee harvoin ja satunnaisesti. Tai teki. Viranomaisen vaatimukset laittoivat Mäkisen mukaan hiekkapuhallustoiminnalle pisteen.

Hiekkapuhallukselle kehotetaan hakemaan lupaa, koska pysyvä ja laitosmainen ulkona tapahtuva hiekkapuhallus tarvitsee lain mukaan ympäristöluvan.

– Toiminnan jatkaminen edellyttäisi, että tekisin toisen maalle asfaltti- tai betonipinnoitteen ja rakentaisin teltan, johon kuorma-auto mahtuu. Se tulee niin kalliiksi, ettei kannata. Lisäksi ympäristölupaprosessi maksaa paljon, Mäkinen toteaa.

Hän myi hiekkapuhalluslaitteet pois ja keskittyy pelkästään maalaamiseen.

– Ennen hiekkapuhalluksia tehtiin paljon, mutta nyt sen kieltämisestä tuntuu tulleen muotia. Rälläkällä voi hioa ruosteista rautaa eikä kukaan puutu, mutta jos hiekalla puhdistaa, se on ympäristörikos, hän kummastelee.

Ympäristönsuojelusihteeri Pälvi Pöyhönen korostaa, että yrittäjää ei ole kielletty tekemästä hiekkapuhalluksia, mutta toiminnalle edellytetään ympäristölupaa.

– Toiminnalle ei annettu edes välitöntä kieltoa ja luvan hakemiseenkin annettiin runsaasti aikaa.

Pöyhönen kertoo luvan maksavan reilut 1 300 euroa ja lupaprosessin kestävän noin puoli vuotta. Pöyhösen mukaan lupa on mahdollista saada myös ilman, että rakentaa hallin. Sisätiloissa puhaltamiseen ei lupaa tarvita. Hän myös toteaa, että kaikki hiekkapuhallus ei ole kiellettyä.

– Samalla paikalla osana yritystoiminnan prosessia hiekkapuhallus tulkitaan laitosmaiseksi. Syrjäkylillä hiekkapuhalluksia tehdään jonkin verran. Oman traktorin tai veneen hiekkapuhallus ei vaadi ympäristölupaa, koska se on väliaikaista, mutta sekään ei saa aiheuttaa naapureille haittaa.

Kennääntien toisella puolella sijaitsevasta Hytösen korjaamosta ilmoitettiin ympäristönsuojeluun toukokuussa. Ilmoituksessa valitetaan korjaamon pihan autoromuista ja asuinkiinteistön lämmityksestä aiheutuneista savuhaitoista eli puulämmitteisen talon lämmityksestä.

– Olemme vaimon kanssa yli 70-vuotiaita yrittäjiä ja lopettamassa toimintaa. Metallit ovat lähdössä keräykseen, mutta noutajan kanssa on sovittu, että hän hakee kaikki kerralla, kertoo yrittäjä Veikko Hytönen.

Savusta valittaminen saa Hytösen lämpenemään.

– Pyysin tarkastajaa näyttämään sellaisen paperin, jossa puulämmitys kielletään, mutta sellaista ei löytynyt, hän toteaa.

Pöyhösen mukaan savuhaitasta tehdyt ilmoitukset käsitellään kuten muutkin ilmoitukset.

– Jos jatkotoimenpiteitä ei tarvita, asian käsittely loppuu siihen. Tulisijan käytönkin voimme ääritapauksissa kieltää, jos siitä aiheutuu ympäristön pilaantumista, hän toteaa.

Leppäveden teollisuusalueen yrittäjät eivät ole kritiikkinsä kanssa yksin. Suur-Jyväskylän Lehden saamien tietojen mukaan 14 Laukaassa toimivaa yritystä on jättänyt kunnalle vaatimuksen, jonka mukaan ympäristötoimen vuosia jatkunut yrittäjien kiusaaminen on loputtava. Vaatimuksen allekirjoittaneet yritykset työllistävät Laukassa noin 250 henkeä ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 36 miljoonaa euroa. Ympäristötoimenjohtaja Jukka Lappalainen tietää, että toiminnasta on kirjelmöity kunnan johdolle. Hän korostaa, että kirjeen takana on pieni joukko yrittäjiä.

– Laukaassa on tuhat yritystä ja ongelmia on vain muutamien yrittäjien kanssa, hän toteaa.

Syytökset kiusaamisesta Lappalainen kertoo ottavansa vakavasti.

– Jos yrittäjä kokee normaalin valvomisen kiusaamisena, hän voi kannella tai valittaa toiminnasta, jolloin asia tutkitaan ja siitä tehdään päätös. Näin ei kuitenkaan ole tehty.

Lappalaisen mukaan tyytymättömyys keskittyy tietyille toimialoille, joissa on tiukempia ympäristömääräyksiä ja joissa lainsäädäntö aiheuttaa yrityksille vaivaa ja kustannuksia.

– Valvontaviranomaisen tehtävä on huolehtia siitä, että kaikki yritykset noudattavat lakeja ja, että ne saavat samanlaisen ja tasapuolisen kohtelun, Lappalainen toteaa.

Kunnassa asiaa on ryhdytty selvittämään.

– Tämä otetaan vakavasti. Kaikki kirjeen allekirjoittaneet yrittäjät on kontaktoitu ja halukkaat tavattu. Viranomaisten asiakaspalveluasenteessa ja ratkaisukeskeisyydessä on parannettavaa, kommentoi kunnanjohtaja Linda Leinonen.

Yrittäjä

”Kuin muuttaisi kaatopaikan viereen ja valittaisi hajusta”

Veikko Hytönen on Kennääntien teollisuusalueen ensimmäinen yrittäjä. Hän rakensi omakotitalon alueelle vuonna 1979 ja teollisuushallin vuotta myöhemmin.

– Tämä oli silloin täysin teollisuusaluetta. Kun naapuriin alettiin vuosia sitten suunnitella asuintaloja ja lupiin kysyttiin näkemystä, pyysin korostamaan, että asukkaat tietävät tulevansa teollisuusalueelle, Hytönen kertoo.

Asuin- ja teollisuusalue elivät sulassa sovussa kevääseen asti, kunnes toiminnasta alkoi tulla valituksia. Yrittäjät arvelevat tuoreen valituskierteen johtuvan uusista asukkaista.

– Tämähän on sama kuin jos muuttaisi kaatopaikan viereen ja alkaisi valittaa hajusta, liikenteestä ja lokeista, toteaa maalausyritystä Kennääntien teollisuusalueella pitävä Esko Mäkinen.

Kennääntien teollisuusalueen kaava on valmistunut vuonna 1978. Kaavassa alue on merkitty teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialueeksi eikä siinä oteta tarkemmin kantaa alueen toimintaan.

Viereisen asuinalueen kaava puolestaan valmistui vuonna 1992. Asumista paikalla oli tosin jo ennen sitä.

– Nykyään kaavat sallivat asutuksen viereen vain yritystoimintaa, joka ei aiheuta haittaa asutukselle, mutta vanhat kaavat ovat ongelmallisia, toteaa Laukaan kaavoitusjohtaja Mari Holmstedt.

Holmstedtin mukaan tänä päivänä ei pitäisi päästä syntymään tilannetta, jossa jälkeenpäin rakennettava alue rajoittaa siellä aiemmin toimineen alueen toimintaa.

– Kaavoituksessa huomioidaan, mitä toimintaa alueella on tällä hetkellä ja miten se vaikuttaa ympäristöön, kaavoitusjohtaja Holmstedt avaa.

Kommentoi