Tunnista toiseen Teamsissa – yliopiston rehtorikaan ei välty etäpalavereilta

Rehtori Keijo Hämäläinen tapaa Teamsin välityksellä niin yliopiston henkilökuntaa kuin ministereitäkin. Ville Hardén

Ville Hardén

Jyväskylän yliopisto nimitti toukokuussa filosofian tohtori Keijo Hämäläisen yliopiston rehtorin tehtävään toiselle viisivuotiskaudelle. Hämäläinen on johtanut Jyväskylän yliopistoa vuodesta 2017.

Yliopiston rehtorin työpäivä on pitkä. Korona-aikana leijonanosan päivästä nielevät Teamsin välityksellä järjestettävät palaverit. Palaverien sisältö vaihtelee isoista kansainvälisistä ja kansallisista kokouksista yliopiston sisäisiin tapaamisiin.

– Iso osa rehtorin toimesta menee niin sanottuun ulkopolitiikkaan, eli yhteistoimintaan ja verkostoitumiseen. Illalla alkaa toinen työpäivä, kun puran tulleita sähköposteja, Hämäläinen kertoo.

Korkeakoulupolitiikkaan vaikuttaminen on Hämäläisen mukaan erityisen isossa roolissa hänen työssään. Hämäläinen toimii Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin puheenjohtajana.

– Käyn paljon keskustelua poliittisten toimijoiden kanssa. Kolmen viikon sisään olen tavannut viisi ministeriä kasvokkain tai Teamsin välityksellä, viimeksi tuoreen tiede- ja kulttuuriministerin Antti Kurvisen. Unifin puheenjohtajana otan osaa keskusteluun tieteen rahoituksesta ja korkeakoulukentän kehittämisestä.

Hämäläisen puoliso työskentelee yhtenäiskoulun rehtorina. Vaikka puolisoiden työpäivät ovat erilaisia, Hämäläinen näkee myös paljon yhtäläisyyksiä.

– Molemmat johtavat asiantuntijaorganisaatiota, jossa on itsenäisiä ja osaavia toimijoita. Henkilökunta ei kaipaa neuvoja, miten tutkia tai opettaa, ei täällä eikä koulussa.

Ennen kuin Hämäläisestä tuli Jyväskylän yliopiston rehtori, hän työskenteli pitkään Helsingin yliopistossa. Fysiikan dosenttina aloittanut Hämäläinen eteni lopulta yliopiston vararehtoriksi.

Opetustöitä fysiikan professorinakin toiminut Hämäläinen on tehnyt viimeksi kymmenen vuotta sitten.

– Jos nyt lähtisin fysiikan peruskurssia opettamaan, niin olisi siinä sisällöllisesti itsekin opeteltavaa, hän kertoo naurahtaen.

Toisinaan yliopiston rehtorillekin iskee ikävä opetustöihin.

– Hienoimpia kokemuksia on, kun törmää vuosia myöhemmin opiskelijaan, joka muistaa jonkun antamasi opetuksen tai sanomasi lauseen. Etenkin, jos kyseinen lause on vaikuttanut opiskelijan päätöksentekoon tai uraan.

Arvostus opettajia kohtaan ei myöskään ole vuosien saatossa hiipunut.

– Opettaminen on hieno ja tärkeä asia. Se on kovaa työtä, jossa joutuu aina antamaan itsestään kaiken. Toisaalta opiskelijoiden menestyksestä saa arvokkaita onnistumisen kokemuksia.

Tausta fyysikkona toi viime talvena myös yllättävää tv-julkisuutta. Hämäläinen esiintyi vierailevana panelistina MTV3:n Pitääkö olla huolissaan? -sarjassa.

Alun perin Hämäläinen tutustui ohjelman vakiopanelisti Miika Nousiaiseen jo 1990-luvun alussa, kun miehet tekivät yhdessä televisioon pätkiä yleisurheilun fysiikasta. Vuosia myöhemmin Nousiainen otti Hämäläiseen yhteyttä yllättävällä asialla.

– Hän oli Thaimaassa lomalla, ja alkoi väitellä ystävänsä kanssa jostain. Miika veti puhelimen esiin ja sanoi ”mulla on tämän fyysikon numero täällä, kysytään häneltä”. Oli kuulemma yllättävää, kun vastasin hänen viestiinsä. Tämä oli varmaan jäänyt hänelle mieleen.

Kun kutsu ohjelmaan tuli, Hämäläinen oli aluksi epävarma osallistumisestaan.

– Kysyin viestintäjohtajalta, onko tällaiseen osallistuminen soveliasta rehtorilta. Kollegat kuitenkin sanoivat, että sehän on aivan mielettömän hyvä ohjelma, joten päätin mennä. Ja onneksi menin. Poskipääni tulivat kipeäksi nauramisesta.

Henkilökohtaista

Millainen oppilas olit koulussa?

Ala-asteella harrastelin kaikenlaista urheilun parissa, ja läksyjäkin jäi tekemättä. Ihan hyviä numeroita sain kuitenkin jo silloin. Yläasteella rauhoituin ja innostuin opiskelemaan. Kuusi laudaturia tuli lopulta kirjoitettua, ja lukuaineiden keskiarvokin taisi olla 9,8. Eli hikarin vikaa minussa selkeästi on ollut.

Joko kesäloma lähestyy?

Kyllä se lähestyy. Yliopistoyhteisössä yritetään aina selvitä juhannukseen asti hengissä. Yleensä bensa alkaa loppua niihin aikoihin, mutta nyt koronavuonna se alkoi loppua jo kuukautta aiemmin. Eli loma tulee selkeästi tarpeeseen, ja laskemme jo päiviä.

Miten rentoudut?

Löysimme viime syksynä mukavan vapaa-ajan asunnon Viitasaarelta. Siellä kuluu kaikki viikonloput. Kalastellakin pitäisi, mutta puuhailua riittää siellä aika paljon. Lisäksi odotamme kovasti, että lapsenlapset tulevat sinne viettämään aikaa. Siinä se taitaa tämä kesä mennä.

Oletko koskaan rikkonut fysiikan lakeja?

En. Yritys on toki ollut kova, erityisesti urheilusuorituksissa. Enemmän niissä on tullut rikottua omia niveliä. Etenkin vanhempana, kun innostuu urheilemaan kuin nuori poika.

Pitääkö olla huolissaan?

Kaikki ottaen huomioon, ei. Mutta pitää olla huolissaan, jos ei ole koskaan huolissaan.

Kommentoi