”Päihteiden ongelma­käyttäjät pitää saada pois keskustan katukuvasta”

Päästäisitkö lapsesi yksin ydinkeskustaan, kysyy kuntavaaliehdokas. Vaalikonevastausten perusteella näkyvä päihteiden käyttö vähentää myös keskustan vetovoimaa. Matilda Saarikoski

Sami Rahkonen

Selvästi yli puolet jyväskyläläisistä kuntavaaliehdokkaista haluaisi saada päihteiden ongelmakäyttäjät pois Jyväskylän keskustan katukuvasta.

Mediatalo Keskisuomalaisen vaalikoneessa 477 vastanneesta ehdokkaasta tätä mieltä oli lähes 65 prosenttia. 25 prosenttia oli eri mieltä ja 10 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Täysin samaa mieltä väittämän kanssa oltiin enemmän oikealla, perussuomalaisten ja kokoomuksen sekä keskustan riveissä. Vastaavasti täysin eri mieltä olevia ehdokkaita löytyi eniten vasemmistosta ja vihreistä.

Samaa mieltä olevat vastaajat uskovat, että ongelmakäyttäjien poistuminen katukuvasta lisäisi keskustan turvallisuutta ja vetovoimaa.

– Tämä, jos jokin, edistäisi keskustan viehätystä ja vetovoimaa. Heitä ei pidä lakaista maton alle, vaan keksiä keinot auttaa ongelmakäyttäjiä. Tavallisen kansalaisen ei tulisi kuitenkaan kokea oloaan turvattomaksi kaupungilla liikkuessaan, toteaa vihreiden Anna Kylmälä.

– Keskustasta on tullut epämiellyttävä paikka kulkea muiden muassa päihde- ja huumeporukoiden takia. Ei houkuta lapsiperheitä alueelle. Päästäisitkö itse lapsesi ydinkeskustaan yksin liikkumaan? Kävelykadusta on tullut epäsiisti paikka. Vetovoima on katoamassa. Lisäksi kaupustelijat on kimpussa. Keskusta tarvitsee uudelleenkehittämistä ja ryhtiliikkeen. Yrittäjät mukaan näyttämään suuntaa parempaan, sanoo kokoomuksen Petri Kilpinen.

Keskustasta on tullut epämiellyttävä paikka kulkea muiden muassa päihde- ja huumeporukoiden takia.

Petri Kilpinen (kok.)

– Kiellettyjen päihteiden vaikutuksenalaisena toikkaroiminen julkisella paikalla pitäisi määritellä rikolliseksi, toteaa kristillisten Petri Waldén.

– Poliisin resursseja pitää pystyä nostamaan, sillä näkyvä poliisi katukuvassa luo turvallisuuden tunnetta ja kitkee tehokkaasti pois väärinkäytöksiä. Myös hoitoon pääsyä pitää pystyä helpottamaan ja sitä pitää pyrkiä myös paremmin ohjamaan. Ei ole kuitenkaan oikein se ajattelu, että poissa näkyvistä, poissa mielestä, sanoo puolestaan perussuomalaisten Markku Hokkanen.

Väitteestä eri mieltä olevissa kommenteissa korostettiin muun muassa yhtäläistä ihmisarvoa ja päihtyneiden oikeutta olla keskustassa siinä missä muidenkin.

– Päihteiden ongelmakäyttäjät ovat ihmisiä siinä, missä kuka muu tahansa. Vai vaadimmeko jotain muuta ihmisryhmää pois katukuvasta? Onko kyse siitä, että halutaan pois silmistä ja samalla pois mielistä? Päihteiden ongelmakäyttäjät – jos sitä sanaa nyt halutaan välttämättä käyttää – he tarvitsevat muun muassa asuntoja ja matalan kynnyksen mahdollisuutta hoitoon, toteaa kommunistien Riitta Tynjä.

– Käyttäjiä ei voi kohdella vain jonkinlaisena ”imagohaittana” vaan meidän on parannettava palvelujen tasoa ja onnistuttava madaltamaan hoitoon hakeutumisen ja pääsemisen tasoa. Tuettua asumista pitää myös lisätä, sanoo Anni Kivistö (skp.).

Sosialidemokraattien riveistä ehdotetaan myös huumausaineiden käytön rangaistavuuden poistamista ongelman vähentämiseksi.

– Päihteiden ongelmakäyttö, siis nimenomaan käyttö, saadaan katukuvasta vähenemään huumeiden käytön dekriminalisoinnilla. Kuntatasolla ratkaisuna on esimerkiksi huumeidenkäyttöhuoneilla. Tämä tutkitusti lisää alueen viihtyvyyttä, sekä käyttäjien turvallisuutta ja hyvinvointia, toteaa Topi Kytölehto.

Sekä täysin samaa että täysin eri mieltä väitteen kanssa olevien ehdokkaiden vastauksissa kuitenkin toistui vahvasti yhteinen näkemys siitä, että päihteiden ongelmakäyttäjät tarvitsevat ennen kaikkea tukipalveluja ja niihin on varattava resursseja.

Kommentoi