Linnut oppivat nopeasti, että haukkaleija ei oikeasti hyökkää

Jyväskylän Hankkijan puutarhavastaava Sari Närhi kertoo, että haukkapelättimiä on myyty tänä vuonna entistä enemmän. Leija kestää usean kesän ajan, kun se puretaan talveksi pakettiin takaisin. Outi Elomaa

Outi Elomaa

Varsinkaan lokkeja ei kaivata pesimään kerrostalojen katoille. Viime vuosina katoille laitetut, lintuja karkottavat haukkaleijat ovat selvästi yleistyneet Jyväskylässä.

Keski-Suomen lintutieteellisen yhdistyksen tiedottaja Heikki Helle sanoo ymmärtävänsä, miksi ihmisten mielestä linnuista on riesaa hyökkäilyn ja ulosteen muodossa.

– Ei ole oikein yhtä tepsivää konstia siihen, miten linnut voidaan pitää loitolla. Haukkaleijat ovat yksi kätevä ja rauhanomainen tapa kokeilla miten ne vaikuttavat lintujen käytökseen. Kuinka toimivia leijat ovat pidemmän päälle, se on vähän arvailun varassa. Useimmiten käy niin, että ne toimivat ensin hyvin, mutta linnut oppivat, että ei siihen kukaan menetä henkeään. Linnut ovat älykkäitä ja ymmärtävät, että leijaa ei tarvitse oikeasti pelätä, Helle sanoo.

Olennaisin asia lintujen karkottamisessa on hänen mukaansa, että karkottimet viedään paikoilleen hyvissä ajoin ennen pesimistä.

– Kun munat ovat pesissä ja poikaset huollettavana, silloin on myöhäistä viedä haukkaleijaa tai muita pelotteita. Kun pesintä on käynnissä, kaikki linnut ovat pesimärauhan piirissä. Vaikka puhuttaisiin niin sanotuista roskalinnuista, niilläkin on pesimärauha.

Heikki Helle on huomannut, että Jyväskylässä alkoi vuosi sitten laajamittainen leijojen asentaminen kerrostalojen katoille. Tänä vuonna hänen mielestään niitä on vielä enemmän.

Kun pesintä on käynnissä, kaikki linnut ovat pesimärauhan piirissä.

Heikki Helle

– Mitä useammalla katolla on leijoja, sitä nopeammin linnut oppivat, ettei niistä ole mitään vaaraa. Jos rakennukseen suunnittelee mikä tahansa muukin lintu, esimerkiksi pikkulintu, pesintää, leija varmasti karkottaa niitäkin. Toisaalta sama juttu niilläkin. Jos pikkulintu suunnittelee pesäänsä räystään alle, ne ymmärtävät aika nopeasti, ettei pelotteista ole vaaraa.

Kaupunkiluonnossa katot ovat lokeille Heikki Helteen mukaan melkeinpä ainoita turvallisia paikkoja, joissa saa pesiä rauhassa. Alun perin esimerkiksi lokit ovat rantakivillä ja hietikoilla pesiviä lajeja.

– Lokit ovat yhdyskuntalintuja. Takavuosina niitä oli esimerkiksi Matkakeskuksen katolla useita kymmeniä pareja. Lajista riippuen ne viihtyvät erikokoisissa yhdyskunnissa. Naurulokkiyhdyskunnassa voi olla tuhat paria. Ne hakevat toisistaan turvaa ja niillä on yhteinen ilmapuolustus. Ne eivät tarvitse pesän ympärille reviiriä, kuten pikkulinnut, koska lokit hakevat ravinnon kauempaa, jopa kilometrien päästä, Helle sanoo.

Jyväskylässä Lutakon vanha tehdasalue oli kymmeniä vuosia joutomaana, ja siinä pesi paljon lokkeja. Alueelle rakennettiin taloja, jolloin varsinkin tiirat yrittivät pesiä viimeiseen asti tutuilla tonteilla.

Jyväskylän seudulla on Heikki Helteen mukaan niukasti pesimäpaikkoja.

– Lokkeja ei ole toivotettu kovin moneen paikkaan tervetulleeksi. Ne ovat ikään kuin Jyväskylän lokkeja, joita on häädetty paikka kerrallaan pois. Killerin raviradan keskellä olevassa lammessa oli naurulokkikolonia, joka häädettiin pois sieltä. Monta sataa naurulokkiparia joutui etsimään uuden pesimäpaikan. Ne siirtyivät oletettavasti keskustan katoille, joista ne saivat häädön aika pian.

Viime kesänä Heikki Helle huomasi, että naurulokkeja pesii Jyväskylän ratapihan raiteiden välissä. Paikka on hänen mielestään loppujen lopuksi hyvä pesäpaikka, sillä alue on aidattu. Lokit pesivät ehkä tänäkin vuonna Vaasankadun alapään paikkeilla Rantaväylän reunalla vähän käytössä olevien raiteiden välissä.

Kommentoi