Kähöset löysivät Vesangasta talolleen tontin, josta on huikea maisema

Arto Kähösen, Arja Latvakoski-Kähösen ja Vilja Kähösen takana oleva huikea maisema muuttuu joka päivä sään ja vuodenaikojen mukaan. Avara näkymä oli vahvin syy, miksi Kähöset halusivat kotinsa Vesankaan. Outi Elomaa

Outi Elomaa

Kähösten pihaan astuessa huomaan vetäväni henkeä hieman tavallista pitempään. Voiko tällainen maisema olla edes totta?

Arto Kähönen ja Arja Latvakoski-Kähönen tulivat Vesangan tontille vuoden 2006 tammikuussa sattumalta, kun etsivät omakotitalolle tonttia. He asuivat kerrostalossa Laajavuoressa ja etsivät eri vaihtoehtoja.

– Kävimme tontilla ennen kuin sinne oli edes tietä. Paikalla oli harvennettua metsää sekä 2–3-metristä taimikkoa. Tarvoimme lumessa ja katselimme ympärillemme. Sitten tuli olo, että oma paikka on löytynyt, Arto Kähönen kertoo.

Vuosien aikana samalta rinteeltä on myyty useampi tontti. Kähöset ostivat tontin vuonna 2006 ja alkoivat rakentaa taloa. Aluksi heillä oli puolen hehtaarin tontti, ja myöhemmin he ostivat hehtaarin lisää.

– Maisema oli tärkein, täältä näkee kauaksi, Arja Latvakoski-Kähönen sanoo.

Tontti on hänen mukaansa yksi kaupungin korkeimmalla sijaitsevista.

– Ehkä viidenneksi korkein.

Tätä maisemaa Kähöset eivät väsy ihastelemasta. Outi Elomaa

Talon ja autotallin jälkeen tontille on rakennettu leikkimökki ja kasvihuone.

Pihamaan yllättävin elementti on nurmikko, joka on entinen Hippoksen pesäpallostadionin tekonurmi.

– Tällä kohtaa oli ennen pääasiassa hiekkaa. Olemme erittäin tyytyväisiä, sillä tekonurmessa ei ole muuta kuin hyötyjä. Sateen jälkeen menee pari minuuttia, kun se on kuiva. Sitä ei tarvitse leikata, eikä ole mäkäräisiä, ei punkkeja, ei hyttysiä. Keväällä kun aurataan, meillä on maaliskuussa nurmikko jo vihreä, Arto Kähönen sanoo.

Toisaalta tontille tulee talvisin ilmanpaineen vuoksi enemmän lunta kuin muualla. Jos alhaalla sataa vettä, niin Kähösillä se sataa lumena.

Istutusten vihersuunnitelmassa heillä oli apuna Vihersuunnittelu Ahonen. Perusluonnos tehtiin Kähösten ajatusten pohjalta, ja he ovat itse vähän muokanneet suunnitelmaa valittujen kasvien osalta.

– Meidän mielestämme oli erinomainen idea käyttää ammattilaisen apua. Olisimme tehneet ihan eri näköistä. Kun mietimme kukkapenkkejä, ajattelimme lähinnä lapionlevyisiä tulppaanipenkkejä. Esimerkiksi kukkaistutusten alle tulikin multaa yli 20 kuutiota eli noin puoli metriä, Arto Kähönen kertoo.

Hänen ideansa oli etupihan istutusten välissä kulkeva lasijoki, jossa on valo alla. Istutukset on ajateltu siten, että aina on näkyvissä myös vihreää. Istutukset ovat pientä ja matalaa, että niiden yli näkee, eikä istutuksia päästetä yli metrin korkuisiksi.

Istutusten seassa on valopuro. Arto Kähönen haki kierrätyslasia eri lasiliikkeiden jätelavoilta ilmaiseksi ja myllytti ne betonimyllyssä isojen kivien kanssa sirpaleiksi. Lasien alla oleva valoketju luo pimeään iltaan hienon tunnelman. Arja Latvakoski-Kähönen

– Moni kasvi on taimena vain muutama oksa, mutta kasvaa isoksi. Taimelle pitää jättää tarpeeksi tilaa kasvaa. Esimerkiksi mansikan taimille pitää jättää noin puolen metrin väli, Arto Kähönen kuvailee.

– Meillä on tihkukastelu eli avaan kasvihuoneessa hanan, ja vesi tulee suoraan juurille. Myös pensasmustikoille ja mansikoille on tihkukastelu. Pääajatus on, että rikkaruohot eivät lähtisi valtoimenaan kasvamaan. Kun laittaa maan sisään kasteen, kosteus on pinnan alla.

Ammattilaisen puutarhasuunnitelma oli Kähösten mielestä hyvä ratkaisu. Outi Elomaa

Koko puutarhan suunnittelussa pihamaasta on haluttu avara ja selkeä sekä helppohoitoinen ja huolitellun näköinen.

– Mielestämme olemme päässeet siihen. On muu alue ja sitten istutusalueet, Arto toteaa.

– Toivelistallani oli kaksi kasvia, joita en halua puutarhaan, kuunlilja ja vuorenkilpi, kaikkea muuta saa olla. Kuunlilja aiheuttaa ikäviä tuntoja, en edes tiedä, mistä se tunne tulee.

Vilja Kähösellä on entisessä kasvihuoneessa keppihevosille oma talli. Outi Elomaa

Perheen tyttären Viljan toiveita on toteutettu kotipihassa monessakin kohtaa. Ratsastusta ja keppareita harrastavalla tytöllä on keppihevosille vanhasta kasvihuoneesta tehty talli, joka on sisustettu kuin oikea hevostalli.

Tontilla on omakotitalon näköinen leikkimökki ja kunnon kasvihuone, jossa kasvoi viime kesänä erilajisia tomaatteja. Kasvihuoneessa kasvukausi pitenee lämmityksellä. Outi Elomaa

Leikkimökki on tavallista isompi, ja sen parvelle mahtuu vaikka nukkumaan.

Isolle tontille oli mahdollista rakentaa myös palloilukenttä. Tenniskenttä on Viljalle myös hyvä kepparirata.

Täytemaata laitettiin kentän alle todella paljon, sillä sillä on samanlainen metsäpohja kuin ennen talolla.

Kotipihassa on myös kasvimaa, jossa kasvoi viime kesänä lehtikaalia, herneitä, härkäpapuja, porkkanoita, sipulia ja perunoita. Uutena Kähöset kokeilivat valkosipulin kasvattamista.

Tulevana kesänä Kähöset aikovat kokeilla härkäpapujen kasvatusta.

Kähösten kasvimaalla kasvaa muun muassa perunoita, lehtikaalia, porkkanoita ja sipuleita. Tulevana kesänä he aikovat kasvattaa myös härkäpapuja. Outi Elomaa

Kasvihuoneessa kasvaa muun muassa tomaatteja ja minikurkkuja. Kasvihuoneessa on lämmitys, jolla kasvukautta saadaan pidennettyä.

He suhtautuvat puutarhan mahdollisiin epäonnistumisiin kuitenkin rauhallisesti.

– Kaikki ei aina onnistu, ja sitten voi suunnitella, mitä ensi vuonna tekee paremmin. Joidenkin lajien kanssa harjoitellaan pari kertaa, Arja Latvakoski-Kähönen sanoo.

Kommentoi