Kilpailu ei ole aina pääasia – liikkareissa ja urheilukouluissa treenataan perustaitoja

29

Johanna Leivosen mukaan urheilukoulut ovat aina myös sosiaalisia tapahtumia. Johanna Leivonen

Riina Sydänmaanlakka

Jyväskylän Kenttäurheilijoiden (JKU) lapsille suunnattuihin urheilukouluihin ja liikuntaleikkikouluihin on ilmoittautunut kesäkaudelle jo yli 500 lasta, ja seuran harrasteurheiluvastaava Johanna Leivonen uskoo, että vielä reilusti lisää on tulossa. JKU järjestää lasten ja nuorten harrastustoimintaa ensi kesänä Harjulla, Tikkakoskella, Vaajakoskella, Palokassa, Korpilahdella, Muuramessa, Kuokkalassa ja Keljonkankaalla.

– Meillä on paljon vakioharrastajia ja Suomen suurin urheilukoulu yleisurheilun saralla. Uskoisin, että kesäkaudelle ilmoittautuu noin 700 harrastajaa, Leivonen sanoo.

Pienimmille, 3–4-vuo­tiaille lapsille JKU järjestää liikuntaleikkikouluja, ”liikkareita”, joissa keskitytään leikkiin ja liikunnan perustaitojen harjoitteluun.

– Liikkari on monille ensimmäinen harrastus, ja osa kerroista liikutaan yhdessä vanhempien kanssa. Liikkari on siis myös perheliikunnan muoto.

4–8-vuotiaat sen sijaan harrastavat urheilukouluissa, joissa niin ikään keskitytään perusliikuntataitojen harjoitteluun, mutta yleisurheilun keinoin.

– Jokaisella harjoituskerralla on juoksemista ja lisäksi jokin hyppy- tai heittolaji. Tunnit koostuvat alkuleikistä ja aina kahdesta lajiosasta, Leivonen kuvailee.

Pääasia on, että lapset ja nuoret ­löytäisivät mieleisen ­harrastuksen.

Johanna Leivonen

9–11-vuotiaat JKU ohjaa jo kilpaurheilukouluun, jossa mennään enemmän kohti valmennuksellista näkökulmaa. Leivonen kuitenkin korostaa, että itse kilpaileminen ei ole mikään pakollinen asia.

– Se on enemmänkin perus yleisurheiluharjoittelua. Ehkä noin puolet kilpaurheilukoulujen harrastajista kilpailee. Toki kannustamme kilpailuun, koska monesti voi olla, että kun ensimmäisen kerran uskaltaa osallistua, kilpailemisesta tuleekin ihan ykkösjuttu.

Leivonen kertoo, että vaikka kilpailuihin ei haluaisikaan osallistua, kilpaurheilukoulua rytmitetään kilpailukauden harjoittelun mukaan.

– Tehdään peruskuntokausi, kilpailuun valmistava kausi ja kilpailukausi. Harjoittelu on siis vähän valmennuksellisempaa, vaikka näissäkin edetään yhä osin leikin kautta.

12 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat lapset harjoittelevat JKU:lla valmennusryhmissä.

– Suurin osa ryhmistä harjoittelee ottelupainotteisesti kaikkia lajeja aina 15 ikävuoteen saakka, mutta tarjolla on myös ryhmiä esimerkiksi heittoihin ja kestävyysjuoksuun.

Leivonen korostaa, että kaikki lasten urheilukoulut ovat sosiaalisia tapahtumia, joissa passiivisemmatkin lapset innostuvat tekemisestä miltei aina.

– Olen nähnyt hyvin monesti, kuinka porukka ja laji vie mennessään. Vaikka kaikki tekeminen ei olisikaan lapselle mieluista, yleensä jokaiselle löytyy jokin kiva juttu. Pyrimme harrastusryhmissä aina luomaan joukkue- ja ryhmäkulttuuria, vaikka yksilölajien parissa toimimmekin.

Alle 12-vuotiaiden toiminnassa on Leivosen mukaan mahdollisuus testata pari viikkoa maksutta, onko harrastus lapselle sopiva.

Leivonen vinkkaa, että vähävaraiset perheet voivat hakea JKU:n nuorisovalmennustoimintaan tukea seuran omasta Nuorisourheilun tuki -järjestelmästä.

– Myös kaupungin kautta on saatu tukea perheille, joilla ei ole varaa harrastaa.

JKU tekee lasten ja nuorten harrastustoiminnassa tiivistä yhteistyötä myös muiden seurojen kanssa. Esimerkiksi JJK, JyPK, FCV ja JKU järjestävät yhdessä kortteliurheilukoulua, jossa yhdistyy yleisurheilu sekä jalkapalloharjoittelu.

Lisäksi JKU järjestää JyVo:n kanssa yleisurheilu- ja telinevoimistelukerhoa 2012–2014 syntyneille lapsille. Toiminta käynnistyi 2019, ja sitä järjestetään vain talvikaudella.

– Emme ole lajikateellista porukkaa. Pääasia on, että lapset ja nuoret löytäisivät mieleisen harrastuksen.

Kommentoi