Koirien ulosteet herättävät tunteita varsinkin keväisin. Ihmiset keskustelevat siitä, miten kakkapökäleet ovat rumia tai haisevat, mutta jätökset ovat myös terveydellisiä riskejä.
Jyväskyläläisen Viitaniemen eläinlääkäriaseman eläinlääkäri Tuula Moisio sanoo, että kakkaongelma ei ole pieni, sillä yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan koira tuottaa päivässä noin 150 grammaa ulostetta.
– Suomalaiset koirat tuottavat kakkaa vuodessa arviolta 44 miljoonaa kiloa. Koirien ”ulosteongelma” tulee esiin varsinkin taajamissa. Jätökset pilaavat maisemaa ja ovat hajuhaitta. Luontoon jätetyt läjät voivat edesauttaa tautien ja loisten leviämistä sekä lemmikistä toiseen että ihmisiin. Ulosteen välityksellä voivat tarttua esimerkiksi monet virukset, bakteerit ja loiset, esimerkiksi giardia ja suolinkaiset. Aikuisella koiralla suolinkaistartunta on yleensä oireeton, mutta pikkupennuilla ne voivat aiheuttaa vakavia terveyshaittoja, Tuula Moisio sanoo.
Suolinkaiset voivat tarttua myös ihmiseen, jos esimerkiksi lapsen vaatteisiin tarttuu ulostetta, joka joutuu käsien kautta suuhun. Erityisen tärkeää on, että koirien jätökset kerätään pois lasten leikkipaikkojen ympäristöstä.
– Valtaosa lemmikkien omistajista huolehtii hyvin koiriensa rokotuksista ja loishäädöistä. Rutiininomaisista kaksi kertaa vuodessa tapahtuvista loishäädöistä ollaan pikkuhiljaa siirtymässä ulostetutkimuksen perusteella tehtäviin loislääkityksiin.
Ulosteessa voi olla myös viruksia. Esimerkiksi parvovirus on hyvin kestävä. Koirat rokotetaan sitä vastaan, mutta jos koiraa ei ole rokotettu tai se on yleiskunnoltaan heikko, parvovirus voi aiheuttaa oksentelua ja veristä ripulia.
– Parvovirus voi säilyä toimintakykyisenä useita kuukausia ja se kestää myös pakkasta. Sen vuoksi vanha uloste on yhtä hankala kuin tuorekin. Koiria rokotetaan parvovirusta vastaan ja ne saavat sitä jatkuvasti ympäristöstään pieniä määriä.
Kun taas pääsee matkustamaan ulkomaille, pitää koiran kanssa takaisin Suomeen tullessa antaa lemmikille matolääke ekinokokkia vastaan. Se on määrätty Suomen tuontivaatimuksissa, sillä ekinokokki voi tarttua myös ihmisiin ja aiheuttaa vaikean sairauden.
Ulostekasat voivat sisältää myös useita ripulia ja oksentelua aiheuttavia bakteereja. Ne voivat olla vastustuskykyisiä useille antibiooteille. Mikäli lemmikki saa oksentelu- ja ripulioireita, voi antaa ruuansulatuskanavan hoitoon tarkoitettuja apteekista saatavia käsikauppavalmisteita. Muutama oksennuskerta tai yhden päivän ripuli eivät aiheuta Tuula Moision mukaan vielä huolta. Jos oireet eivät helpota vuorokaudessa tai lemmikki muuttuu vaisuksi, on tarpeen mennä eläinlääkäriin.
Perussääntönä Moisio pitää, että aikuisia koiria madotetaan kahdesti vuodessa ja tiineitä koiria sekä pentuja useammin.
– Loishäätöjen tiheys riippuu koiran käyttötarkoituksesta. Esimerkiksi metsästyksessä käytettäviä koiria, kenneleissä asuvia sekä usein matkustavia koiria pitää madottaa useammin kuin lemmikkejä, jotka altistuvat elinympäristössään harvemmin tartunnoille.
Moisio sanoo huomanneensa vastakkainasettelua jokakeväisessä koirankakkakeskustelussa.
– Olisi hyvä saada kaikkien yhteiseksi ajatukseksi, että kakat kerättäisiin pois. Tämänhän velvoittaa myös taajamien järjestyssääntö. Koirien omistajat voisivat osallistua myönteisellä mielellä koirankakkatalkoisiin, jotta kaikilla olisi siistimpi ja terveellisempi ympäristö. Kaupungissa on mahdotonta toteuttaa, että olisi joka puolella ilmaisia kakkapusseja tarjoavia telineitä. Lasten leikkipuistojen lähellä voisi kuitenkin olla kakkapussitelineitä tai ainakin roskiksia, johon jätökset voi laittaa, Tuula Moisio ehdottaa.
Joskus kävelijän kenkiin tarttuu koiran kakkaa, ja se haisee pitkään, ellei sitä saa kunnolla pois.
– Koiran ulosteen saa helposti pois kuumalla vedellä ja yleispuhdistusaineella. Välttämättä ei tarvitse desinfioida kenkiä ellei halua.