Janne Viitamies: ”Jyväskylän keskusta ei ole kuihtumassa"

Janne Viitamies tuli Jyväskylään alun perin vetämään Jyväskylän sydän -projektia. Tätä ennen hän on ollut tekemässä muun muassa Mikkelin keskustan uudistamista. ”Se puhuttaa edelleen. Otimme Jyväskylästä mallia”, hän kertoo. Riina Sydänmaanlakka

Riina Sydänmaanlakka

Jyväskylän keskustaan pitäisi saada lähivuosina, eli noin 5–7 vuoden sisällä, 50 kauppaa lisää, linjaa Business Jyväskylän kaupunkikeskustan kehittämiseen erikoistunut projektipäällikkö Janne Viitamies. Se on melko paljon, sillä tällä hetkellä keskustassa on Viitamiehen mukaan noin 300 kauppaa ja ravintolaa.

Pitkän uran kaupunkikeskustojen kehittämisen parissa tehnyt Viitamies summaa, että kaupunkikeskustat läpi Euroopan elävät murroskautta verkkokaupan ja automarkettien vallatessa alaa.

Jyväskylässä murros näkyy selkeämmin kuin useimmissa muissa Suomen isoissa kaupungeissa. Tämä johtuu Viitamiehen mukaan siitä, että Jyväskylä on yksi nopeimmin kasvaneita kaupunkeja, mutta sen keskusta on edelleen pikkukaupungin keskusta.

– Meidän pieni keskusta on herkkä vaihteluille. Jyväskylän asukasmäärä nykyisen kaupungin alueella on kasvanut 40 vuoden aikana todella paljon, mutta asukasluvun kasvu on kohdistunut pääosin muualle kuin ydinkeskustaan. Samaan aikaan Jyväskylän ydinkeskusta on edelleen se pienen kaupungin keskusta sieltä 60–70-luvulta, Viitamies kuvailee.

– Oulussa on vähän samanlainen tilanne kuin Jyväskylässä. Esimerkiksi Lahti taas oli iso kaupunki jo 70-luvulla, ja tämän takia sen keskusta on liiketoiminnan volyymilla mitattuna suurempi kuin Jyväskylässä, hän vertailee.

Toisaalta Viitamies luonnehtii Jyväskylän kaupunkikeskustaa edelleen johtavaksi kauppapaikaksi ja korostaa, ettei se ole kuihtumassa tai kuolemassa mihinkään.

– Keskusta selviää kyllä. Meidän Kauppakatumme on yksi Suomen vilkkaimmista paikoista, jos ajatellaan sitä, missä liikkuu jalankulkijoita. Se on etenkin erikoiskaupan keskus. Vahvuutemme Jyväskylässä on se, että ihmiset käyvät mielellään kaupungilla ja meillä on viihtyisä kävely-ympäristö – jota toki pitäisi päivittää sopivaksi pandemianjälkeisiin odotuksiin.

Viitamies tiivistää, että kaupunkikeskustan tärkein tehtävä, niin Jyväskylässä kuin muuallakin, on tarjota kaikille seudun asukkaille urbaani syke ja ajanviettomahdollisuuksia.

– Kaupan kehittäminen on vain yksi väline tähän, hän täsmentää.

Jyväskylän kaupunki kerää parhaillaan asukkaiden sekä yrittäjien ideoita ja näkemyksiä ydinkeskustan kehittämiseen seuraavan 5–7 vuoden aikana. Kysely on avoinna Business Jyväskylän verkkosivuilla 11.4. saakka.

Asiantuntijaraati analysoi kaikki ehdotukset, ja parhaat etenevät työryhmien luovaan kehittelyyn kevään ja kesän aikana. Jatkoon valittujen ehdotusten keksijät pääsevät halutessaan mukaan ideoidensa jatkokäsittelyyn.

Viitamies toivoo, että myös oppilaitokset ottaisivat kyselyn omakseen.

– Tähän mennessä saatujen vastausten perusteella kaupunkilaiset haluavat selkeästi lisää ajanvieton paikkoja kaikille ikäryhmille. Esimerkiksi liikuntapääkaupungin idean olisi hyvä näkyä myös keskustassa, Viitamies listaa ja mainitsee, että ydinkeskusta on myös perinteinen kulttuuritoiminnan paikka kirjastoineen, museoineen ja teattereineen.

– Kuten Jyväskylän sydän -projekti ehdottaa, kaupunki ohjaa kulttuuriyksiköiden toimintaa yhä enemmän myös keskustan kehittämiseen.

Kaupungin tavoitteena on, että ydinkeskustaan saadaan tehtyä uusia elinvoimaisuutta lisääviä toimenpiteitä jo tänä vuonna. Lisäksi ideakyselyn tarkoituksena on saada uusia ajatuksia ydinkeskustan elinvoimastrategiaan, joka tähtää Keskustavisio 2030:n toteuttamiseen.

Viitamies summaa, että Jyväskylän kaupunki sekä muut toimijat ovat tehneet koko ajan töitä keskustan elävöittämiseksi.

– Esimerkiksi torin siirtyminen aikanaan asema-aukiolle on yksi keskustaa elävöittävistä toimenpiteistä.

Henkilökohtaista

Miten asut?

Kankaalla kerrostalossa.

Suomen rumin kaupunkikeskusta?

Onkohan tähän korrektia vastata? Rumaksi ei ole mitään kaupunkia vielä saatu, mutta riski on kyllä yleinen.

Millä liikut Jyväskylän keskustassa?

Jalkaisin ja fillarilla. Henkilöautolla liikun melko vähän.

Oletko kokeillut sähköpotkulautaa?

Olen. Ajelin tuolta Seminaarinmäen takaa keskustaan viime kesänä.

Mitä ajattelit sähköpotkulaudan nopeusrajoituksesta?

En tiedä, hurjaa vauhtia se minun mielestä meni.

Miten käytät mieluiten vapaa-aikasi?

Harrastan liikuntaa ja käyn pelaamassa parin kaverin kanssa sulkapalloa ja padelia aika usein. Lenkkeilen myös Jyväsjärveä ympäri. Heti kun pääsen, lähden taas Litkun, Räjäyttäjien tai Jyväskylä Sinfonian konsertteihin ja teatteriin. Jyväskylän kulttuuritarjonta on hyvää ja kehittyy koko ajan.

Miten korona-aika on vaikuttanut elämääsi?

Se on vaikuttanut ajankäyttööni todella paljon. Esimerkiksi konsertit ja teatteri ovat tietenkin jääneet täysin pois. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että telkkarin katsominen on lisääntynyt, ja se on pikkuisen huolestuttavaa.

Mistä tulit Jyväskylään?

Lahest.

Kommentoi