Kellot käännettiin, mutta miten?

Jyväskylän kaupunginkirkon kello kääntyi kesäaikaan vasta sunnuntaina aamupäivällä. Sami Rahkonen

Riina Sydänmaanlakka

Jyväskylän kaupunginkirkon kello siirtyi kesäaikaan sunnuntaina vasta aamupäivällä.

– Ei sinne kolmelta yöllä kukaan mene, siinä on hälytyksiinkin liittyviä ongelmia, kaupunginkirkon kellon huollosta vastaavan Suveko Oy:n hallituksen puheenjohtaja Petri Korhonen mainitsee.

Jyväskyläläisen Suvekon henkilökunta kävi kääntämässä kellon käsipelillä kohti kesää. Korhonen kertoo, että 1880-luvulta peräisin olevan kellon käsittely on erittäin tarkkaa touhua ja ajan siirtäminen vaatii osaamista. Käsi pitää pujottaa kellon taakse niin, että käyntiratasta pääsee liikuttamaan ja samalla pitää varoa, ettei ote lipeä käyntirattaan akselilta ja kello ryntää hallitsemattomasti.

– Kaupunginkirkon kello on museolaite, ja vanhaa pitää kunnioittaa. Sen verran kelloa on kuitenkin automatisoitu, että käyntipainoja ei enää tarvitse käydä nostamassa, Korhonen kertoo.

Kaupunginkirkon mekaanisessa kellossa on Korhosen mukaan 3,5 metriä pitkä arinaheiluri.

– Sellainen samanlainen kuin tavallisessa kaappikellossa, mutta aika paljon pitempi.

Kellovanhus tarvitsee huolellista huoltoa, ja Korhonen uskoo, että oikein huollettuna se kestää taas vuosikymmeniä.

– Kello käydään puhdistamassa ja huoltamassa kerran kuukaudessa, hän kertoo.

Suveko huolehtii myös siitä, että Harjun Vesilinnan tornin kello toimii ja pysyy ajassa. Toisin kuin kaupunginkirkon kello, se on automatisoitu ja osasi kääntyä kesää kohti ihan itsekseen. Tornissa on neljä kellotaulua ja kaksi koneistoa.

– Vesilinnan vanha, alkuperäinen kello automatisoitiin vuoden 2011 remontissa. Mutta tekniikka kehittyy koko ajan, joten uusimme ohjausjärjestelmän viimeksi vuonna 2019, Petri Korhonen kertoo.

Vesilinnan 1950-lukulaiset kellokoneistot oli aiemmin vaihdettu sähköisiin, mutta niiden toiminta takkuili, ja vanhat kellokoneistot haettiin remontin yhteydessä kymmenisen vuotta sitten museosta takaisin, kunnostettiin ja nykyaikaistettiin.

Suveko on automatisoinut paitsi aikaa näyttäviä kelloja, myös lukuisia ääntä pitäviä kirkonkelloja. Jyväskylässä Suvekon kellonsoittojärjestelmä löytyy Korhosen mukaan kaupunginkirkon lisäksi muun muassa Taulumäen, Säynätsalon ja Korpilahden kirkoista.

Koko Suomessa Korhonen pystyisi halutessaan soittamaan omasta kännykästään 80 kirkon kelloja.

Joskus on käynyt niinkin, että uusien ohjausjärjestelmien käyttöönotto ei ole sujunut asiakkailta ihan nappiin, ja kellot ovat alkaneet kumista keskellä yötä.

– Mutta tällaiset ovat helposti korjattavissa, Korhonen hymähtää.

Kommentoi