Korona vaikutti pelättyä vähemmän; Jyväskylän kaupungin tilinpäätös odotettua parempi

Jyväskylän kaupunki menetti viime vuonna kymmenen miljoonaa euroa maksutuottoja, kun esimerkiksi uimahallit olivat kiinni useita kuukausia. Risto Aalto

Outi Elomaa

Jyväskylän kaupungin vuoden 2020 tilinpäätös on koronakriisin keskellä ennakoitua parempi. Tilikauden ylijäämä on 16,4 miljoonaa euroa ja kaupungin lainakanta pieneni 24,1 miljoonaa.

Kaupungin ylijäämäkertymä kasvaa merkittävästi ja antaa siten puskuria talouteen. Myönteinen tulos mahdollistaa kaupunginjohtaja Timo Koiviston mukaan investointien tarkastelun alueen kasvun ja työllisyyden tukemiseksi.

– Jyväskylän talouden tilanne on vakaa ja hyvä. Tulos on erinomainen ja sitä selittää ennen kaikkea valtion tuki kunnille koronan hoitamisessa. Myös kaupungin nopea reagoiminen koronatilanteeseen ja omien palveluiden sopeuttaminen tilannetta vastaavaksi vaikutti tulokseen, Koivisto toteaa.

Kaupungin ylijäämäkertymä kasvoi ja oli vuoden lopussa 36 miljoonaa euroa.

Jyväskylän talous- ja strategiajohtaja Lasse Leppä jatkaa, että ylijäämäkertymä on kirjanpidollinen termi, ja se ei ole rahaa "sukan varressa".

– Meillä ei ole jäänyt 36 miljoonaa euroa käyttämättä. Ylijäämäkertymä on kirjanpidollinen tunnusluku, joka lähtee siitä, että kuntataloutta pitää pitkässä juoksussa hoitaa hyvin, jotta ylijäämäkertymä on plusmerkkinen, Leppä selvittää.

Koronan vaikutus kaupungin talouteen oli Timo Koiviston mukaan viime vuonna noin 30 miljoonaa euroa.

Verotuloja menetettiin kymmenen miljoonaa, toiset kymmenen miljoonaa maksutuottoja ja erilaisia tuloja, ja kymmenen miljoona oli suoria koronakustannuksia.

Koivisto kertoo, että viime keväänä pelättiin, että tulos olisi 50 miljoonaa pakkasella.

–  Ei ollut näkymänä, että jääkö edes siihen. Se ei ollut vain Jyväskylän omaa pohdintaa, vaan kaikissa kunnissa arvioitiin samoilla linjoilla koronan vaikutuksia. Jyväskylä sai viime vuonna koronatukea 44,3 miljoonaa euroa. Tänä vuonna tulee vielä koronatukia, mutta kolmasosa siitä, mitä viime vuonna. Vaikka meillä on tiettyä talouden tasapainotustarvetta, taloustilanteemme verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin on hyvä, Koivisto toteaa.

Hänen arvioi, että loppuvuonna talouskasvu on kovaa. Hän on saanut jo nyt jyväskyläläisiltä yrityksiltä kyselyjä laajentumismahdollisuuksista.

– Meillä on yleiselle talouskehitykselle hyvät kasvun mahdollisuudet ja näkymät. Kaupungilla on hyvän taloudellisen tilanteen vuoksi mahdollisuus myös investoida ja tukea kasvua.

Jyväskylässä on hyvän tilinpäätöksen lisäksi nähtävillä myös muita myönteisiä kasvun merkkejä, joten kaupunki katsoo luottavaisin mielin koronakriisin jälkeiseen aikaan.

– Asukaslukumme kasvoi viime vuonna yhteensä 1 085 henkilöllä. Kasvu oli Suomen seitsemänneksi voimakkainta. Jyväskylän elinkeinorakenne on monipuolinen ja siten työllisyys ei heikentynyt niin paljoa kuin koronakriisin alkaessa pelättiin. Jyväskylän talous on tasapainossa ja sen pohjalta on hyvä miettiä keinoja, joilla kaupungin houkuttelevuus ja vetovoima pidetään myönteisenä, Timo Koivisto sanoo.

Kommentoi