Maallemuuttoasiamies Johanna Niilivuo: ”Ihmisen pitää asua siellä missä kokee olonsa hyväksi”

Nousujohtoisen uran tehnyt ekonomi totesi muutama vuosi sitten, että kaupan alan arvomaailma on ristiriidassa hänen omien arvojensa kanssa. Nykyisessä maallemuuttoasiamiehen työssään Johanna Niilivuo pääsee tekemään sitä mitä haluaa: töitä suomalaisen maaseudun elinvoimaisuuden eteen. Hanna Mäkinen

Hanna Mäkinen

Suomi sai helmikuun alussa ensimmäisen maallemuuttoasiamiehensä. Suomen Kylät ry pestasi toimeen Sarvenperän kylällä asuvan jyväskyläläisen, Johanna Niilivuon.

Maallemuuttoasiamiehen tavoitteena on edistää maallemuuttoa. Käytännössä työ on Niilivuon mukaan vaikuttamista, kampanjointia ja verkostoissa toimimista, näkyvyyden hankkimista maallemuuton asialle. Maallemuuttoasiamies on mukana esimerkiksi Maaseutuverkoston Monipaikkaisuuden mahdollisuudet -työryhmässä ja eduskunnan kylätoimintaverkostossa.

– Haemme myös konkreettisia ratkaisuja maallemuuton edistämiseen. Huhtikuussa meillä alkavat Kylälle asumaan -illat, jotka ovat virtuaalisia kyläkierroksia. Niissä pääsee aina yhden illan aikana tutustumaan muutamaan kylään, Niilivuo kertoo.

Maallemuuttokynnyksen madaltamiseen tähtää myös tuleva maalleasumaan.fi -sivusto.

– Sen on tarkoitus toimia yhteen kokoavana sivustona, jonne haaveilen muun muassa valtakunnallista tontti- ja talopörssiä. Lisäksi sivustolle tehdään käytännön vinkkilista, ”maallemuuttajan opas”.

Tuore maallemuuttoasiamies on itsekin kotoisin maaseudulta. Pihtiputaan Harmaalanrannan kylältä peräisin olevat rakkaat lapsuusajan muistot ovat osasyy siihen, miksi maaseutu ja aktiivinen kylätoiminta ovat lähellä Johanna Niilivuon sydäntä.

Koen, että tämä on unelmatyö.

Jyväskylässä ja Jyväskylän maalaiskunnassa Niilivuo ehti asua noin kymmenen vuoden ajan ennen Sarvenperälle muuttoa. Työelämän puolella ekonomi teki uraa kaupan alalla, mutta huomasi sitten haluavansa muuta.

– Jossain kohtaa rupesi tuntumaan siltä, että se arvomaailma ei kohtaa sitä, mitä haluan tehdä. Jo muutama vuosi sitten sanoin ääneen, että haluaisin työskennellä suomalaisen maaseudun elinvoimaisuuden eteen, muistaa Niilivuo.

– Kun tämä paikka tuli hakuun, oli vain aivan selvää, että tämä on ihan minun juttu. Koen, että tämä on unelmatyö.

Luonto ja väljä asuminen omassa rauhassa ovat Johanna Niilivuolle vahvoja maaseutuasumista puoltavia tekijöitä.

– Minulle luontosuhde ja luontoyhteys ovat olleet aina niin tärkeitä asioita, että ne määrittävät paljon minua. Vaikka olen kaupungissakin välillä asunut, ole aina tiennyt, että palaan maalle.

Maalla minulla on mahdollista itse määrittää se, milloin olen omassa rauhassa ja milloin taas mukana kylän toiminnassa.

– Minusta on ihana asua kilometrin päässä lähimmästä vakituisesta talosta. Myös yhteisöllisyys on minulle tärkeää, mutta maalla minulla on mahdollista itse määrittää se, milloin olen omassa rauhassa ja milloin taas mukana kylän toiminnassa. Se on ehkä minusta hienointa maaseudulla.

Maallemuutolle Niilivuo löytää painavia perusteita. Maaseudun mahdollisesti tarjoamaan leppoisaan elämään maallemuuttoasiamies linkittää kohtuullisuuden: Ajatuksen siitä, mikä riittää.

– Korona on saanut ihmiset miettimään arvojaan. Turvallisuus ja väljyys ovat varmasti nousseet monen listalla. Toivoisin tämän näkyvän myös elämän kohtuullisuudesta puhuttaessa: Tarvitseeko ihminen kymmeniä erilaisia palveluita, tai pitääkö maitohyllyn olla kymmenen metriä pitkä? Vai onko itselle tärkeämpää elää lähellä luontoa väljemmin, Niilivuo kysyy.

– Ihmisen pitää asua siellä missä kokee olonsa hyväksi. Jos tuntuu, että kaupungissa tai vilinässä asuminen ei ole se oma juttu, niin kannattaa ainakin kokeilla maalla asumista.

Kommentoi