Keski-Suomen museossa on esillä Arkkitehtuurimuseon tuottama Arktisia unelmia -näyttely, joka esittelee Lapin matkailurakentamista aikana ennen massaturismia. Aihetta lähestytään tekstisisältöjen, valokuvien, videoiden ja tilaan rakennettujen interiöörien kautta. Näyttelyn kuraattori Harri Hautajärvi kertoo, että tuntematon pohjoinen alkoi kiehtoa ihmisten mieliä jo kauan sitten, kun siellä käyneet seikkailijat ja tutkimusmatkailijat julkaisivat matkakertomuksia.
– 1900-luvun alusta lähtien Suomessa virisi Lappi-romantiikkaa, joka näkyi kirjallisuudessa, kuvataiteessa, valokuva- ja elokuvataiteessa ja viihteessä. Se innosti entisestään ihmisiä matkustamaan pohjoiseen. Monia tämän hetken turisteja kiinnostavat Lapissa samat asiat kuin ensimmäisiäkin matkailijoita: luonnonmaisemat, revontulet ja saamelaiskulttuuri, Hautajärvi kuvailee.
Ennen sotia ja jälleenrakennuskaudella lahjakkaita arkkitehteja, sisustusarkkitehteja ja muotoilijoita palkattiin suunnittelemaan matkailurakennuksia Lappiin. Hautajärvi kokee hotellien olleen parhaimmillaan kokonaistaideteoksia, joista itsessään tuli nähtävyyksiä. Esimerkiksi 1930-luvun funkishotellit Pohjanhovi, Pallas ja Kolttaköngäs sisustettiin aikansa parhaalla suomalaisella muotoilulla.
– Kiinnostavaa on, että samaan aikaan rakennettiin hirrestä punamullalla maalattuja ja koristeellisia, kansallisromanttisia matkailumajoja. Matkailurakennuksia tehtiin siis kahdella täysin erilaisella tyylillä, ja sama arkkitehti saattoi suunnitella molempia tyylejä samanaikaisesti, Hautajärvi sanoo.
Näyttelyssä esiteltävistä sotia edeltävistä matkailurakennuksista vain Kilpisjärven vanha retkeilymaja on jäljellä, muut tuhoutuivat sodassa. Jälleenrakennuskauden hotellit ja majat ovat säilyneet, mutta kokeneet muutoksia. Hautajärvi harmittelee, ettei aikansa parhaimmistoa edustanutta Pallastunturin hotellia ole pidetty kunnossa, vaikka rakennuksella on kulttuurihistoriallista ja arkkitehtonisista arvoa.
Arktisia unelmia
Keski-Suomen museo
30.1.–21.3.2021