Jyväskyläläinen Melina Ruhala, 39, juttelee lasten kanssa kymmenisen tuntia viikossa SOS-Lapsikylän Apuu-chatissa. Hän tekee päivystysvuoronsa kotona pääosin iltaisin ja viikonloppuisin, välillä keittiön pöydän ääressä, välillä olohuoneen sohvalla. Toisinaan on kiire, sillä lapsilla on paljon asioita mielen päällä.
– Ehkä eniten saamme yhteydenottoja koskien kaverisuhteita, kiusaamista ja yleistä ahdistuneisuutta, Ruhala sanoo.
Apuu-chatin ajatuksena on, että lapset voivat keskustella turvallisen aikuisen kanssa nimettömästi ja luottamuksellisesti. Viime keväänä poikkeusolojen keskelle perustettu valtakunnallinen, 7–12-vuotiaille tarkoitettu chat-palvelu tuli tarpeeseen: helmikuun alussa chatin kautta oli otettu yhteyttä jo yli 14 500 kertaa.
Melina Ruhala on toiminut chat-päivystäjänä elokuusta saakka ja toteaa, että chatti on nykylapsille luonteva paikka pyytää apua. Toisaalta osa lapsista haluaa muuten vaan jutella: joku kertoo kuulumisia, toinen taas kyselee päivystäjän kuulumisia.
Vakavimmissa tapauksissa yhteydenotot koskevat esimerkiksi väkivaltaa. Melina Ruhala kertoo tehneensä chatin yhteydenottojen perusteella myös lastensuojeluilmoituksia ja soittaneensa kriisipäivystykseen sekä hätäkeskukseen.
– Nämä tilanteet ovat liittyneet esimerkiksi fyysiseen väkivaltaan kotona, vanhempien päihteidenkäyttöön tai siihen, että lapsi on jätetty yksin, heitteille, Ruhala sanoo.
Ehkä eniten saamme yhteydenottoja koskien kaverisuhteita, kiusaamista ja yleistä ahdistuneisuutta.
Päivystäjä Melina Ruhala
Lapset ottavat chat-päivystäjään yhteyttä anonyymisti, mutta Ruhalan mukaan he useimmiten suostuvat kertomaan akuuteissa ja vakavissa tilanteissa tietonsa.
Jotkut lapsista ovat lastensuojelun asiakkaita jo valmiiksi ja pyytävät chat-päivystäjää ottamaan yhteyttä lastensuojeluun heidän puolestaan.
– Lapset eivät aina uskalla puhua asioitaan työntekijöille muun perheen läsnäollessa, Ruhala täsmentää.
Apuu-chat on ensisijaisesti tarkoitettu turvattomuutta kokeville lapsille, mutta Ruhalan mukaan muutkin ovat tervetulleita juttelemaan.
– On erittäin tärkeää, että lapset pääsevät juttelemaan aikuisen kanssa ihan tavallisista asioista ja kuulumisista. Ja usein jutustellessa nousee kuitenkin esille jokin lasta huolestuttava asia. Pyrimme pitämään keskustelut maksimissaan tunnin mittaisina, jotta pystymme auttamaan mahdollisimman monia, vaikka osa lapsista haluaisi pysyä linjoilla paljon pitempäänkin, Ruhala sanoo.
Apuu-chatin projektipäällikkö Johanna Virtasen mukaan lasten yhteydenotoissa näkyvät selvästi pitkittyneen korona-ajan vaikutukset, jotka ovat nyt kärjistyneet.
– Korona-aika on muuttanut lasten elämää monessa suhteessa. Se kuuluu Apuu-chatissa epämääräisenä ahdistuksena ja itsetuhoisena puheena. Myöskään kotiväkivallan kasvu ei voi olla vaikuttamatta lapsiin. Ahdistus kertoo siitä, että lasten elämässä on paljon painolastia, Virtanen sanoo.
SOS-Lapsikylän omien ammattilaisten ja projektityöntekijöiden lisäksi linjoilla auttavat vapaaehtoiset, tehtävään koulutetut päivystäjät.
SOS-Lapsikylä etsiikin jatkuvasti lisää yli 25-vuotiaita vapaaehtoisia, ja koulutuksia tehtävään järjestetään parin kuukauden välein.
Vapaaehtoistyön koordinaattori Veera Jahnukaisen mukaan vapaaehtoiset päivystävät noin kerran kuukaudessa parin tunnin vuoron.
– Monet vapaaehtoisemme kokevat saaneensa tästä tehtävän, jossa pienelläkin avulla voi olla suuri merkitys. Vapaaehtoinen tarvitsee avointa mieltä sekä halua asettua lapsen maailmaan ja ymmärtää sitä, Jahnukainen kuvailee.