Jyväskylän koronavuoden tulos on pelättyä parempi – edessä kuitenkin kymmenien miljoonien sopeutus

Sami Rahkonen

Viime vuosi oli odotuksista huolimatta Jyväskylälle taloudellisesti hyvä. Tilinpäätöksen ennakkotietojen mukaan kaupunki tekee 16,4 miljoonaa euroa ylijäämäisen tuloksen. Pahimmillaan tuloksen pelättiin olevan jopa 55 miljoonaa euroa pakkasella.

Hyvän tuloksen ansiosta kaupunki pystyi pienentämään lainakantaansa yli 24 miljoonalla eurolla.

Hyvä tulos kutisti myös kaupungin sopeuttamistarvetta. Alun perin sen arvioitiin olevan 50 miljoonaa euroa. Nyt tulevan valtuustokauden sopeutustarpeeksi arvioidaan reilut 30 miljoonaa euroa.

Koronavuoden hyvän tuloksen takana on kolme keskeistä syytä: työttömyys kasvoi ennakoitua maltillisemmin, kaupunki onnistui sopeuttamaan toimintaansa ja valtio kompensoi koronavuoden menoja.

– Merkittävin vaikutus oli valtion kompensaatiolla, kertoo kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

Valtion kertaluonteinen koronatuki oli Jyväskylälle viime vuonna yli 44 miljoonaa euroa.

On helppo nähdä toimenpiteitä, joiden menestysmahdollisuudet päätöksenteossa ovat heikkoja.

Timo Koivisto

– Vielä on liian aikaista sanoa, tuliko tukia enemmän kuin korona vei. Korona toi lisämenoja muun muassa jäljityksestä ja testauksesta, kasvatti työttömyyttä ja kiireettömän terveydenhoidon jonoja. Ne heijastuvat tuleville vuosille, kun taas koronatuki on tänä vuonna pienempi ja ensi vuonna loppuu kokonaan, Koivisto sanoo.

Sopeuttamiseen pureudutaan kaupungin konsulttitoimisto FCG Perlagolla teettämässä raportissa. Siinä annetaan kuva Jyväskylän nykytilanteesta suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin ja esitetään kaupungille erilaisia keinoja vakauttaa taloutta.

Selvitys osoittaa, että Jyväskylä on Suomen kaikista kunnista 7. edullisin ja isoista kaupungeista edullisin palveluiden tuottaja. Kaupungin ongelma sen sijaan on heikko tulorakenne, joka osaltaan johtuu kaupungin isosta opiskelijamassasta.

– Kuntakonsernina Jyväskylä on kuntapuolen velkaisimmasta päästä, toteaa FCG Perlagon kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä.

– Pidättäytyisin palvelujen laatua ja laajuutta parantavista investoinneista ja tekisin vain välttämättömät, hän jatkaa.

Laesterä nostaa raportista muutamia säästökohteita: Henkilöstöstä voi nipistää 20–30 henkilötyövuotta eli vajaan miljoonan, kulttuuri- ja liikunta-avustuksista reilut 1,6 miljoonaa, tilojen käytön tehostamisesta olisi saatavissa miljoona ja tehokkaammalla hankintamenettelyllä voisi säästää lähes kolme miljoonaa euroa. Kouluverkosta raportti löytää yli kahden miljoonaan säästömahdollisuuden.

Tulopuolen keinoista raportissa vilahtavat pysäköintimaksujen korotus, Jyväs-Parkin vähemmistöosuuden myynti ja energiayhtiö Alvan pilkkominen sekä energian ja tulevaisuudessa myös veden yhtiöittäminen.

Koivisto ei vielä halua ottaa kantaa yksittäisiin ehdotuksiin.

– Raportista on helppo nähdä toimenpiteitä, joiden menestysmahdollisuudet päätöksenteossa ovat heikkoja, hän muotoilee.

Raportin toimenpide-ehdotuksia ei oteta käyttöön sellaisenaan vaan sitä hyödynnetään tulevien vuosien päätöksenteossa ja talousarviotyössä.

Säästäminen on kuitenkin jo alkanut. Kuluvan vuoden talousarviossa on jo noin 13 miljoonan euron sopeutustoimet. Vuoden 2022 sopeutustarpeen arvioidaan olevan noin 10 miljoonaa euroa ja vuosien 2023–2024 noin 4–5 miljoonaa euroa vuodessa.

Kaupunginjohtaja Koivisto, taloustoimikunnan ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela (vihr.) sekä talous- ja strategiajohtaja Lasse Leppä ovat tyytyväisiä konsultin perusteelliseen työhön. Selvitys maksoi Jyväskylälle yli 50 000 euroa.

Kommentoi