Harvinaisten kelimien väriloistoa – Tuomas Sopanen on viehättynyt paimentolaistekstiilien väreistä

Tuomas Sopasen mittava kelim-kokoelma on muodostunut huutokaupoista, basaareista ja antiikkiliikkeistä ostetuista tekstiileistä. Minna Vilkuna

Minna Vilkuna

Basaarien kätköistä -näyttely Suomen käsityön museossa esittelee keräilijä Tuomas Sopasen kelimejä ja paimentolaiskorukokoelmaa. Kelimeiksi sanotaan ohuehkoja nukattomia mattoja tai mattomaisia tekstiilejä. Alkujaan tekniikka on paimentolaisnaisten kehittämä.

Sopanen toi esille eri kokoisia ja eri käyttötarkoituksessa toimineita tekstiileitä, esimerkiksi rukousmattoja, kuormapeitteitä ja ruokailun ajaksi lattialle levitettäviä kelimeitä. Hänen oma kiinnostuksensa aihepiiriin on saanut sysäyksen jo lapsuudessa.

– Näyttelyssä on esillä kelim, joka oli meillä kotona, kun olin pieni. Isoäitini veli toi kelimin aikoinaan Kaukasukselta, ja se on ollut suvussamme yli sata vuotta. Tykkäsin jo lapsena kelimin väreistä, muuten meillä ei ollut kovin värikästä sisustusta, Sopanen kertoo.

Sopasta kelimeissä kiehtovat edelleen ennen kaikkea niiden värit. Myös yksinkertaiset kuvioinnit ovat hänen mieleensä. Kelimien kuvioinnit ovat usein geometrisiä, ja niihin on upotettu runsaasti symboliikkaa.

– Ensimmäisen kelim-mattoni ostin 1970-luvulla Lontoosta, sillä sen värit sopivat silloiseen sisustukseeni erinomaisesti, Sopanen sanoo.

Nykyään hänen kokoel­maansa kuuluu jo lähes sata kelimiä, maantieteellisesti Marokosta Afganistaniin. Kokoelma karttuu hiljalleen, usein matkoilta ja huutokaupoista. Joskus löytöjä tekee Suomesta, mutta ovatpa kelim-kaupat vieneet Sopasen iranilaiseen kellariinkin.

– Keräilen nimenomaan vanhoja kelimeitä, ja niitä on vaikea löytää. Monet kauppiaat yrittävät vanhentaa uusia tekstiilejä muun muassa pitämällä niitä pellolla haalistumassa tai heittämällä ne tielle yliajettavaksi, Sopanen sanoo.

Näyttelyssä on myös taidokkaasti valmistettuja koruja paimentolaisalueilta. Sopanen kertoo valtaosan kokoelmansa paimentolaiskoruista olevan hopeisia.

– Kuten kelimeissä, myös paimentolaiskoruissa näkyvät selvästi heimojen ja alueiden erityispiirteet, Sopanen sanoo.

Basaarien kätköistä, Suomen käsityön museo 9.1.–18.4.

Kommentoi