Ruokailuvalvojien ja ateriaetujen määrä väheni – yläkoulun opettajat eivät ilahtuneet

Äidinkielen opettaja Hannele Vestola muun muassa valvoo, että maskit riisutaan ruokalassa oikein. Ruokailemassa seiskaluokkalaiset Rilla Nirkkonen (vas.), Aino Tilli ja Kaisla Keskinen. Riina Sydänmaanlakka

Riina Sydänmaanlakka

Jyväskylä hakee säästöjä yläkoulujen esimerkkiruokailusta, eli käytännössä opettajien ateriaedusta.

Esimerkiksi Mankolan yhtenäiskoulussa lähes kaikki halukkaat 7.–9.-luokkalaisten opettajat ovat helmikuun alkuun mennessä voineet toimia esimerkkiruokailijoina, eli ruokailun valvojina, ja syödä samalla itse lounaan työnantajan kustantamana. Täysin ilmaista esimerkkiruokailu ei opettajille ole, sillä se katsotaan verotettavaksi luontoiseduksi.

Mankolan koulun 7.–9.-luokkalaisten ruokailuhetkissä on aiemmin ollut noin 17 esimerkkiruokailijaa päivässä, ja nyt heitä on yhdeksän. Rehtori Pipsa Teerijoen mukaan tämä tarkoittaa kolmea valvojaa noin sataa oppilasta kohden.

Opettajille kyse ei ole ainoastaan lounasedusta luopumisesta: Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat Tuulia Honkonen ja Hannele Vestola kertovat pitävänsä ongelmallisena sitä, että korona-aikana oppilaiden toimintaa ruokalassa pitäisi pystyä valvomaan tarkasti, mutta muutosten myötä yksittäisellä opettajalla on enemmän ruokailijoita valvottavanaan.

–  Samalla pitäisi valvoa, etteivät eri ryhmien oppilaat ole kontaktissa toisiinsa, Hannele Vestola luettelee.

– Tässä on ollut haastetta jo yhden luokan kanssa, hän jatkaa.

Kurjalta tämä silti tuntuu nyt, kun pitäisi pystyä olemaan tavallistakin tarkempi hygieniasta ja muusta.

Opettaja Hannele Vestola

Kaikki opettajat voivat edelleen syödä koululla maksaen lounaasta normaalin hinnan, ja valvojille kuuluu yhä ateriaetu. Ongelma on Honkosen ja Vestolan mukaan kuitenkin siinä, että jos opettaja ei toimi esimerkkiruokailijana, hänen ruokailuunsa ei ole välttämättä aikaa, eikä myöskään omien eväiden syömiseen ole erillistä lounastaukoa.

– Jos minulla on opetusta kello 8–14 ja välitunneilla valvontoja, ei työpäivään jää aikaa syödä. Se vaikuttaa omaan jaksamiseen merkittävästi, Tuulia Honkonen sanoo.

Kasvun ja oppimisen palveluiden käyttötaloussuunnitelmassa esimerkkiruokailun uudelleenjärjestelyn luokilla 7–9 arvioidaan tuovan noin 100 000 euron kustannussäästöt vuodessa.

Tuulia Honkonen ei usko, että säästöä käytännössä tulee.

– Säästö on näennäinen. Näin isossa koulussa on varmasti päivittäin sen verran oppilaita poissa, mikä saatiin tässä nyt vähennettyä opettajilta. Se ruokahan menee kaikki sitten biojätteeseen, jos opettajat eivät syö, Honkonen toteaa.

Jos minulla on opetusta kello 8–14 ja välitunneilla valvontoja, ei työpäivään jää aikaa syödä. Se vaikuttaa omaan jaksamiseen merkittävästi.

Opettaja Tuulia Honkonen

Hannele Vestola pitää esimerkkiruokailua myös tärkeänä tapana toimia esimerkkinä kouluruokaan suhtautumisessa ja monipuolisessa syömisessä. Se on myös aikaa vaihtaa kuulumisia oppilaiden kanssa.

– Jos joku haukkuu kouluruokaa, keskustelemme siitä yhdessä, Vestola sanoo.

Toisaalta hän kertoo ymmärtävänsä, että jostakin on pakko säästää.

– Hyviä kohteita koulupuolelta ei kerta kaikkiaan löydy, ja tämän valtuustokauden aikana meillä on Jyväskylässä ollut sinänsä hyvä tilanne, ettei ole tullut mitään karmeita leikkauksia esimerkiksi oppimateriaaleista. Kurjalta tämä silti tuntuu nyt, kun pitäisi pystyä olemaan tavallistakin tarkempi hygieniasta ja muusta, ja opettajilla on ollut korona-aikana muutenkin haasteellista.

Jyväskylän kaupungin perusopetuksen palvelujohtaja Sami Lahti toteaa, että kun säästöjä etsitään, on ensin käytävä läpi ei-lakisääteiset asiat ja ensisijaisesti sellaiset, jotka vaikuttavat oppilaisiin mahdollisimman vähän. Esimerkkiruokailu on yksi näistä.

Lahden mukaan tavoitteena on myös yhtenäistää koulujen keskenään erilaisia käytäntöjä. Kaikilla Jyväskylän yläkouluilla säästötavoitteet eivät vaadi merkittäviä muutoksia.

– Olemme velvoittaneet koulut selvittämään, voiko isompien oppilaiden ruokailun valvontaa hoitaa toisin. Ikään kuin välituntivalvonnan tyyppisesti niin, ettei jokaisella ryhmällä ole välttämättä omaa opettajaa mukana. Monissa muissakin kaupungeissa toimitaan näin, Lahti sanoo.

Lahti myöntää, että korona tuo suunnitelmaan omat haasteensa.

– Jokaisen koulun on katsottava tarkoin, että ruokailu pystytään hoitamaan turvallisesti. Mitään tarkkoja valvojalukumääriä tai sääntöjä kouluille ei ole annettu. Vuosi näyttää, toimivatko uudet toimintatavat ja saadaanko tästä käytännössä säästöjä.

Kommentoi