Jyväskyläläinen Mirja Pärnänen lähti Tallinnaan, kun koulun ovi Suomessa ei auennut

Virolaiset opiskelukaverit ihmettelevät, miksi suomalaiset tulevat ilmaisen koulutuksen piiristä Viroon maksamaan opiskelusta. Jyväskyläläinen Mirja Pärnänen kertoo, että kansainvälinen tutkinto ja helpommin avautuva koulun ovi kannustivat ulkomaille. Sami Rahkonen

Sami Rahkonen

Jyväskyläläinen Mirja Pärnänen, 24, aloitti syksyllä 2019 kauppatieteen opinnot Virossa Estonia Business Schoolissa.

Ravintola-alalla työskennellyt Pärnänen haki opiskelemaan myös Suomeen, mutta ei saanut opiskelupaikkaa.

– Kaveri aloitti opinnot Tallinnassa ennen minua ja isäkin kannusti hakemaan sinne opiskelemaan, Pärnänen kertoo.

Opiskelupaikka Tallinnassa houkutteli myös siksi, että tutkinto on kansainvälinen.

– Halusin ulkomaille opiskelemaan. Tallinna on lähellä ja sinne on helppo kulkea.

Pärnäsen perheessä kynnys lähteä ulkomaille opiskelemaan on matala. Sisaruskolmikosta Mirjan isosisko on valmistunut Saksasta ja pikkusisko opiskelee parhaillaan Manchesterissa.

Enhän minä voinut olla ainoa, joka ei käy ulkomailla koulua.

– Enhän minä voinut olla ainoa, joka ei käy ulkomailla koulua, hän nauraa.

Ovi yksityiseen kauppakorkeakouluun aukesi, kun takana oli ylioppilastutkinto, suoritti englannin kielen testin ja kävi haastattelussa.

Lukukausi kauppakorkeakoulussa maksaa 2 500 euroa eli vuodessa opinnot maksavat 5 000 euroa.

Pärnänen saa opintotukea tavallisen tapaan ja opintolainaa korotettuna. Lukukausimaksun lovea lompakossa tasaa se, että eläminen Virossa on edullisempaa kuin Suomessa.

– Asun Tallinnan keskustan tuntumassa. Minulla on uusi 40 neliön kalustettu yksiö. Vuokra on alle 500 euroa kuukaudessa. Hintaan sisältyy autopaikka. Veteen ja sähköön kuluu noin 50 euroa kuukaudessa, hän kertoo.

Pärnäsen vuosikurssin opiskelijoista puolet on suomalaisia. Monen taustalta löytyy samanlainen tarina kuin Pärnäseltä: halu saada kansainvälinen tutkinto ja vaikeus päästä Suomessa opiskelemaan.

Virolaiset kummastelevat suomalaisia, jotka tulevat lahden yli ja haluavat maksaa opiskelusta.

– He suhtautuvat vähän kummeksuen siihen, että miksi tulemme ilmaisen koulutuksen piiristä Viroon ja maksamme opiskelusta, Pärnänen kertoo.

Matkailu- ja ravintola-alalla työskennellyt Pärnänen arvioi kokemuksensa perusteella, että virolaiset ovat palvelukulttuurissa jonkin verran Suomen perässä.

– Esimerkiksi ravintoloissa palvelu ei ole yhtä ystävällistä kuin Suomessa. Myös virolaiset opiskelijat ovat vähän varautuneempia kuin suomalaiset, hän kertoo.

Viron kieli ei ole muodostunut esteeksi missään vaiheessa. Opiskelukieli on englanti ja vapaa-ajalla pärjää pitkälti suomella.

– Harrastan salibandyä. Valmentaja puhuu pelkästään viroa ja kyselee aina, että ymmärränkö mitään. Kyllä ymmärrän, kun tiedän asiayhteydestä, mistä puhutaan, Pärnänen kertoo.

Opiskelua Virossa pohtiville Pärnäsellä on terveisiä.

– Ei kannata jännittää yhtään. Kavereihin tutustuu helposti, opiskelijoita on paljon Suomesta ja kielitaidon ei tarvitse olla kovin hyvä alussa, se kyllä kehittyy.

Kansainvälisen kandidaatin tutkinnon jälkeen Pärnänen aikoo jatkaa maisteriksi, mutta ei vielä tiedä, jatkuvatko opinnot Virossa vai jossain muualla.

– Valmistumisen jälkeen suunnitelmissa on työllistyä opiskelemalleni rahoitusalalle, ja tulevaisuudessa ehkä jatkaa perheyrityksen johdossa.

Pärnäsen perhe pyörittää Jyväskylässä hotelli Yöpuuta, ravintola Pöllöwaaria ja hotelli Versoa.

Etusivulla nyt