Korkeakouluopiskelijoiden terveyspalvelut yhtenäistyivät vuoden alussa, kun ammattikorkeakoulujen opiskelijat siirtyivät Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n piiriin. Aiemmin YTHS:n palveluita ovat käyttäneet vain yliopisto-opiskelijat.
Uutena lisänä ammattikorkeakoululaisten opiskeluterveydenhuoltoon tuli muun muassa YTHS:n suunterveyden palvelut.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKOn hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Tekla Kervola, 27, on erittäin tyytyväinen muutokseen ja aikoo varata pian ajan YTHS:n hammastarkastukseen.
– Onhan tätä toivottu pitkään. Vihdoin korkeakouluopiskelijat ovat yhdenvertaisia tässä. YTHS:llä on myös etäpalvelut käytössä, mikä palvelee ennen kaikkea monimuoto-opiskelijoita, Kervola sanoo.
Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi muutoksessa Kelalle, ja YTHS on valtakunnallinen palveluntuottaja. Aiemmin ammattikorkeakoululaisten terveydenhuollosta vastasivat kunnat.
Muutoksen taustalla on vuoden alussa voimaan tullut laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta.
Vihdoin korkeakouluopiskelijat ovat yhdenvertaisia tässä.
JAMKOn hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Tekla Kervola
Kaikki opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijat maksavat nyt Kelalle kiinteän terveydenhoitomaksun 35,8 euroa lukukaudessa, eli 71,6 euroa vuodessa. Maksusta ei tule laskua, vaan se maksetaan Kelan asiointipalvelussa tai tilisiirtona.
Valtio rahoittaa korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta 77 prosenttia, ja terveydenhoitomaksuilla rahoitetaan loput.
Tekla Kervola ei pidä maksua korkeana, etenkään, kun se maksetaan kahdessa erässä.
– On tietysti hyvin yksilöllistä, miten jokainen haluaa sen ajatella. Itse koen, että säästän tässä, koska en kuitenkaan voi tietää, mitä vuosi tuo tullessaan. Kaiken kaikkiaan YTHS:n palvelutarjonta on kuitenkin laaja, ja siihen kuuluu myös se hammaslääkäri.
Myös JAMKissa logistiikkaa toista vuotta opiskeleva Tiia Antinaho, 30, pitää muutosta pääosin hyvänä.
– Olemme nyt samalla tasolla yliopisto-opiskelijoiden kanssa. Sekin on positiivista, että YTHS:n palveluita voi käyttää myös muualla kuin opiskelupaikkakunnalla. Korona-aikana moni on palannut kotipaikkakunnalleen etäopiskelemaan, ja on hyvä, ettei tarvitse välttämättä matkustaa Jyväskylään lääkärin takia, Antinaho sanoo.
– Toisaalta, jos palveluille ei ole käyttöä ja opiskelija kuuluu esimerkiksi työterveyden piiriin, maksu on silti maksettava. Aiemmin maksoimme vain toteutuneista lääkärikäynneistä, hän pohtii.
Myös Antinaho aikoo varata ajan hammastarkastukseen, nyt kun se kerran opiskelijoiden omaan palveluun kuuluu. Tosin YTHS:n puhelinpalvelussa yritetään parhaillaan purkaa muutoksen tuomaa ruuhkaa.
– Viime vuonna kävin poistattamassa viisaudenhampaan kaupungin hammaslääkärissä. Yritin kovasti odottaa, että liitymme YTHS:ään, mutta en pystynyt sitä enää venyttämään, Antinaho mainitsee nauraen.
Tiia Antinaho toimii myös tutorina ja kertoo huomanneensa, että monilta opiskelijoilta terveydenhoitomaksu on ollut vielä maksamatta. Syynä on hänen mukaansa se, ettei siitä ole tullut laskua, eivätkä kaikki ole olleet muutoksesta tietoisia.
Kela tiedotti viime viikolla, että terveydenhoitomaksu oli vielä maksamatta 164 000 korkeakouluopiskelijalta. Kela on lähettänyt viime viikon aikana samaiselle joukolle kirjeen, jossa kerrotaan maksuvelvollisuudesta.
Jos kevätlukukaudelle jo läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija ei maksa terveydenhoitomaksua tammikuun loppuun mennessä, Kela muistuttaa maksusta ja perii viivästymismaksun. Jos opiskelija ei maksa maksua muistutuksen jälkeenkään, Kela voi vähentää sen opintorahasta.