Monen mielikuvissa Amerikkalaiset autot ovat isokoneisia ja paljon kuluttavia, pahalle haisevia laitteita. Mahtuvatko ne nykyiseen asenneilmapiiriin, jossa päästöt on saatava alas, sekä veroa keräävä taho antaa rankkua jokaisesta päästögrammasta?
Ei tarvitse kuitenkaan mennä kuin 1980 luvun alkuun, kun maailmaa historiankirjojen mukaan riivasi öljykriisi. Pimeyden voimia manattiin ja moottoreita pienennettiin, joten maailmaan putkahti muun muassa tämä Plymouth Reliant. Moottorina ei suinkaan ole V8, vaan puolet pienempi neljäsylinterinen tapaus. Hevosvoimia on 84, litratilavuus on 2,2.
Koska Jyväskylästä löytyi myynnistä yksi museorekisteröity Reliant, oli sitä koeajettava. Juttua kirjoittaessa tämä on Suomen ainoa myytävä Reliant.
Koeajettu auto on vuosimallia 1982. Siinä on automaattivaihteisto. Tämä on epäamerikkalaiseen tapaan etuvetoinen. Auto on tuotu Suomeen vuonna 1992, joten täällä se on viettänyt suurimman osan ajastaan. Tästä huolimatta moottorinlämmitin puuttuu, joten kylmänä starttaaminen on hankalaa. Koska koeajolle päästiin lähtemään suoraan myyntihallista, lähti autovanhus käyntiin kuin palmun alta. Jos tällä haluaisi ajaa talvella, olisi edessä ainakin moottorilämmittimen asennus. Mainittavaa on myös normaalia pidempi katsastusväli, koska tämä on museoauto.
Plymouth Reliant on ikäisekseen todella hyvin varusteltu – tarjolla on esimerkiksi ilmastointi ja ohjaustehostin. Siitä johtuen ajotuntumaa voisi sanoa todella miellyttäväksi. Kone on tervekäyntisen oloinen, ja vaihteisto vaihtaa mukavasti.
Koeajon aikana ajettiin vain taajamassa, koska tällä autolla ajamisesta kuuluu nauttia. Jos on kiire, on parempi valita autoksi joku muu. Varsinkin etupenkeillä meno on herraskainen, mutta takapenkki on jo selvästi ahtaampi. Sinne pitää myös kömpiä etuovien kautta. Plymouth Reliant on ollut tarjolla coupena, farmarina ja porrasperäisenä, joten muitakin korimalleja on mahdollista löytää. Ainakin jos ovat säilyneet. Tämän auton korimallista mieleeni tulee tietyn aikakauden Lincoln Towncar.
Ihan kuin vuonna 1982 oltaisiin oltu aikaa edellä, ja pienennetty moottoreita tulevaisuutta varten valmiiksi. Tekisi mieli laittaa tähän hymynaama, koska öljykriisin aikaisilla harrasteautoilla ajaminen tuntuu jollakin tapaa hyväksyttävämmältä, vaikka tuolloin varmasti ärsytti.
Uusien Plymouthien valmistus loppui vuosituhannen vaihteessa, ja Reliantin osalta taru loppui 1990 luvulle tultaessa, on tämä varmasti säästämisen arvoinen. Ostaja on luultavasti joku autoharrastaja, joka tietää mitä haluaa.