Ulla Yrjölä kulkee 18 kilometrin työmatkan pyörällä, koska se säästää aikaa

Ulla Yrjölä uskoo, että työmatkaliikkujiin panostamisella on merkitystä myös firmalle. Sami Rahkonen
Sami Rahkonen

Sami Rahkonen

Laatupäällikkö Ulla Yrjölä käy työpaikalla yleensä ensi töikseen suihkussa. Sen jälkeen hän keittää puurot ja heittää sekaan itse poimittuja mustikoita pakkasesta.

– Minulla on jo vähän maine, että syön aina, hän naurahtaa.

Suihkulle ja syönnille on syynsä, sillä Yrjölä polkee töihin Jyväskylän Kankaalle Muuramesta. Työmatkaa kertyy 18 kilometriä suuntaansa eikä pyörässä ole sähkömoottoria apuna.

Matka taittuu polkien pääosin sulan maan aikaan. Pimeällä ja liukkaalla Jyväskylän ja Muuramen väli on vaarallinen, sillä osa matkasta on tehtävä Vanhaa Nelostietä pitkin. Siellä ei ole pyörätietä ja autotiekin on huonossa kunnossa.

– On ollut jo vuosikausia, Yrjölä huomauttaa.

Ulla Yrjölä aloitti työmatkapyöräilyn vuosituhannen vaihteessa pääkaupunkiseudulla. Työmatka oli silloin kymmenen kilometriä.

Liikkuminen ja ulkona oleminen edesauttavat terveyttä ja sitä, että voi elää hyvää elämää.

– Olen aina arvostanut riippumattomuutta ja minua ahdisti, että joukkoliikenteen kanssa piti elää kellon mukaan. Autolla taas piti miettiä, milloin kannattaa lähteä kehäväylän ruuhkiin, joten aloin kulkea polkupyörällä.

Muurameen Yrjölä muutti vuonna 2004. Silloin työmatka oli 15 kilometriä Mattilanniemeen. Landis+Gyrillä Yrjölä aloitti pari vuotta myöhemmin. Yhtiö toimi silloin Jyskässä ja työmatka oli 20 kilometriä.

– Silloin pyöräilin aina jouluun asti ja aloitin keväällä kovimpien pakkasten jälkeen.

Yrjölän pyöräily ei rajoitu vain työmatkoihin eikä työmatkoja varten hankittu cyclocross ole hänen ainoa pyöränsä. Lisäksi on yksi thriatloneja varten, yksi maastoajoa ja pyöräsuunnistusta varten ja yksi ”vanha romu” baaripyöränä.

– Sen uskaltaa jättää vaikka bussipysäkille, hän toteaa.

Uuden pyörän ostamista työmatkoille Yrjölä pohti pitkään.

– Laskin silloisen auton kulutuksen perusteella, kuinka kauan pitäisi polkea töihin, että pyörä on maksettu. Työpäivinä se oli kaksi vuotta.

Suurin syy työmatkapyöräilylle ei kuitenkaan ollut rahan säästö, vaan terveys ja tehokkuus.

– Tämä on hyvää hyötyliikuntaa. Säästän aikaa, kun ei erikseen tarvitse lenkkeillä, samalla tulee hoidettua painonhallinta. Myös luonto säästyy ja toki raha, kun ei tarvitse tankata.

– Jos miettii oikeasti, mikä elämässä on tärkeää, se on terveys. Sitä ei saa rahallakaan. Liikkuminen ja ulkona oleminen edesauttavat terveyttä ja sitä, että voi elää hyvää elämää, Yrjölä pohtii.

Keväällä Jyväskylän Kankaalle uusiin tiloihin muuttaneella Landis+Gyrillä työmatkapyöräilijöiden olosuhteisiin on panostettu. Jo yhtiön edellisessä toimipaikassa Jyskässä pyörille oli katokset, sosiaalitilat ja pukuhuoneissa kuivauskaapit. Valtakunnallisina pyörällä töihin -päivinä tarjottiin aamupala ja kerran vuodessa firma kustansi pyörähuollon työn osuudet.

Kankaalla polkupyörät saa ovesta suoraan lämpimään varastoon. Sosiaalitilatkin ovat melkein kunnossa.

– Kuivauskaapit vielä puuttuvat, mutta nekin ovat jo kehityslistalla, Yrjölä sanoo.

Landis+Gyrin henkilöstössä on paljon pyöräilijöitä. Yrjölälle kertyy kilometrejä 2 500–3 000 vuodessa.

– Mutta ne eivät edes ole firman kovimmat luvut.

Yrjölä uskoo, että työmatkaliikkujiin panostamisella on merkitystä myös firmalle.

– Nuoremmille ympäristö on iso arvo. Tällaiseen panostaminen tekee hyvää yrityksen imagolle. Jos olisi valittavana kaksi työpaikkaa, olisi varmasti heikommassa asemassa, jos tällaisiin ei olisi panostettu.

Työpäivä on Yrjölän mukaan 50 minuutin polkemisen jälkeen tehokas.

– Olen heti hereillä ja pirteä. Varsinkin kesällä on hyvällä kelillä ihanaa, kun pääsee heti aamusta ulkoilemaan ja sama työpäivän jälkeen.

Aina polkupyörällä liikkuminen ei tietenkään ole yhtä juhlaa ja liikunnan riemua.

– Asioiden hoitaminen polkupyörän kanssa on joskus hankalaa. Esimerkiksi ompelukoneen huollosta hakeminen ei tahdo oikein onnistua, Yrjölä toteaa.

– Myös hiihtämään on kätevämpi lähteä autolla, vaikka tiedän, että osa kuljettaa suksetkin pyörällä.

– Joskus on ketjut menneet poikki. Silloin olen pyytänyt kollegaa nappaamaan kyytiin, kun on ollut kiire.

– Eikä töissä välttämättä olla aina tip-top, kun ei viitsi kantaa kiharrinta mukana.

Työmatkapyöräilyn aloittamista suunnitteleville Yrjölällä on vinkki.

– Kannattaa aloittaa vaikka toukokuussa. Näillä keleillä motivaation voi hukata nopeasti, hän nauraa.

Landis+Gyr

Euroopan suurin kehitysyksikkö Kankaalla

Energianhallintaratkaisuihin erikoistunut Landis+Gyr muutti uusiin tiloihin Jyväskylän Kankaalle huhtikuun alussa.

Henkilöstö ei ehtinyt kotiutua uusiin tiloihin, sillä samoihin aikoihin korona sulki yhteiskuntaa ja henkilöstöstä suurin osa, joiden työt sen sallivat, siirtyi etätöihin.

Jyväskylässä 240 henkeä työllistävällä Landis+Gyrillä on Kankaalla tarpeisiinsa räätälöidyt tilat, johon on keskitetty yhtiön Pohjoismaiden ja Baltian toimintojen keskus.

– Jyväskylässä on yhtiön etäluentajärjestelmän osaamiskeskus, kiteyttää toimitusjohtaja Sami Kurunsaari.

Pohjoismaiden pääkonttorin lisäksi Kankaalla sijaitsee kansainvälisen yhtiön suurin tuotekehitysyksikkö Euroopassa. Suuremmat yksiköt löytyvät Yhdysvalloista ja Intiasta.

Korona ei ole keskeyttänyt energia-alan investointeja, mutta erikoisjärjestelyt maailmalla sijaitsevissa tuotantolaitoksissa ovat hidastaneet toimituksia. Landis+Gyrin tuotanto ei kuitenkaan ole kärsinyt pandemiasta niin paljon kuin muilla aloilla.

– Katson positiivisin fiiliksin tulevaisuuteen. Jatkuvuus on tärkeää. Jyväskylällä on iso rooli toiminnassa myös jatkossa, Kurunsaari toteaa.

Etusivulla nyt