Hajuton ja mauton Jyväskylä – kaupungin on pysyttävä kasvavien joukossa
– Jyväskylällä on vähän liian hajuton ja mauton kuva Keski-Suomen ulkopuolella, sanoo kaupunginjohtaja Timo Koivisto.
– Haukkumasanojen jälkeen pahinta on, jos sanotaan, että ”kiva kesäkaupunki”, sellaisia on Suomi täynnä, hän jatkaa.
Jyväskylässä moni asia on hyvin. Siihen liitetään myönteiset mielikuvat liikunnallisesta opiskelijakaupungista, mutta muuten kaupungilla olisi petrattavaa mielikuvassaan, sillä suurten kaupunkien kisa asukkaista kovenee tulevina vuosina.
Koivisto ei allekirjoita väitettä, että kaikki julkisuus olisi hyväksi, mutta Jyväskylä olisi saatava valtakunnallisesti vahvemmin näkyviin ja kuuluviin.
– Valitettavan harva tietää, että Jyväskylä on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki ja että täällä on yli 100 000 asukasta, Koiviston toteaa.
Tuoreessa talousarviossa asukasluvuksi ensi vuodelle on kirjattu 144 600.
Keskusta on kaupungin käyntikortti, ja tällä hetkellä se ei ole sen näköinen kuin sen pitäisi.
Kaupunginjohtaja Timo Koivisto
– Jyväskylän on pysyttävä kasvavien kaupunkien joukossa. Se tarkoittaa, että kasvulle on myös investoitava perustaa. Sitä ovat esimerkiksi uudet koulut ja Hippos-hanke, Koivisto sanoo.
Haastattelu tehdään marraskuun lopussa torstaina. Samana päivänä hallitus muistuttaa, että maassa tarvitaan ryhtiliikettä koronan pysäyttämiseksi Suomessa. Seuraavana päivänä Jyväskylä antaa tiukemmat kokoontumisrajoitukset.
Kaupunginjohtajan työhuone on iso, siellä on helppo jutella etäällä ja Koiviston ääni kantaa tunnetusti hyvin.
Jos unohdetaan epidemia, yksi ongelma löytyy läheltä kaupungintaloa: ydinkeskustan elinvoimaisuudessa olisi paljon parannettavaa.
– Keskusta on kaupungin käyntikortti ja tällä hetkellä se ei ole sen näköinen kuin sen pitäisi, Koivisto sanoo.
Haukkumasanojen jälkeen pahinta on, jos sanotaan, että ”kiva kesäkaupunki”.
Kaupunginjohtaja Timo Koivisto
Jyväskylän keskustan kaupallinen vetovoima koostuu ravintolapalveluista ja erikoiskaupasta. Maailmalla meuhkaava korona on osaltaan lisännyt ahdinkoa, sillä ravintola-ala on elänyt keväästä asti säästöliekillä eikä erikoiskaupallakaan ole helppoa.
Myös kaupungin sisäinen kilpailu vaikuttaa: Kauppakeskus Seppä Seppälässä on vienyt asiakkaita keskustasta. Yksi Sepän eduista ja samalla keskustan kiroista on pysäköinti. Sepässä se on ilmaista, kun taas keskustassa se koetaan kalliiksi ja hankalaksi.
– Keskustaan pitää päästä myös henkilöautolla ja auto on saatava mahdollisimman helposti parkkiin. Hyvä pysäköintitalojen verkosto mahdollistaa sen, mutta valitettavasti ihmisillä on pysäköinnistä huono mielikuva. Pysäköintitalopaikat koetaan hankalaksi ja kalliiksi, hän harmittelee.
Pysäköintiin liittyy osittain myös seisovat kehityshankkeet, sillä yksi niistä on Kirkkopuiston kulmille kaavailtu maanalainen pysäköintitalo. Pysäköintitalo on tulossa Kirkkopuiston vieressä sijaitsevan Paraatiaukion alle, mutta hankkeesta puhutaan Kirkkopuiston pysäköintitalona. Lisäksi puhutaan, että hanke pilaisi Kirkkopuiston.
– Kaava hyväksyttiin 2010 pitkän ja perusteellisen käsittelyn jälkeen demokraattisessa päätöksenteossa selvällä enemmistöllä. Kirkkopuistoa ei todellakaan olla tuhoamassa. Päinvastoin, kokonaisuuteen liittyy Kirkkopuiston suojeleminen, Koivisto jyrähtää.
Valitukset ovat viivyttäneet hanketta vuosia. Koiviston mukaan yksityiset toimijat ovat myös investoineet pysäköintilaitoksen tulon varaan.
– Ei kaupunki voi noin vain perua merkittävää hanketta.
Tapahtumia ja liikkeiden asiakasvirran varmistamista varten keskustaan tarvitaan lisää väkeä. Sitä saadaan rakentamalla lisää asuntoja. Täydennysrakentaminen onkin keskeinen keino keskustan elinvoiman kasvattamisessa.
– Keskustan vetovoima asuinympäristönä ei ole kadonnut mihinkään. Laajassa keskustassa asuu tällä hetkellä noin 15 000 ihmistä. Määrä on tarkoitus tuplata 30 000:een, Koivisto toteaa.
Vastikään Jyväskylässä hyväksyttiin niin kutsutun Miltonin tontin kaava, joka sallii uuden kerrostalon rakentamisen Asema-aukion tuntumaan. Vireillä on myös tornitalon rakentaminen Kalevankadun varteen Kolmikulman taakse. Niiden lisäksi kaupungissa on vireillä useita täydennysrakentamissuunnitelmia, muun muassa yläkaupungin alueella.
– Helpompi olisi varmaan luetella keskustasta korttelit, joihin ei ole kaavailtu täydennysrakentamista, Koivisto toteaa.
Keskusta ei ole ainoa alue, joka kaipaa kaupungin huomiota. UPM:n päätös lopettaa vaneritehdas Säynätsalossa piirsi ison kysymysmerkin Päijänteen rannalla sijaitsevan tehdasalueen päälle.
Alue kuuluu UPM:lle eikä kaupunki ole Koiviston mukaan sitä halukas ostamaan.
– Autamme löytämään uusia yrityksiä ja tarvittaessa kehittämään aluetta kaavoituksen kautta, mutta emme ole ostamassa sitä.
– Uskoisin, että alueelle löytyy jatkokäyttöä hybridimallista eli tehtaan tilalle tulee työpaikkoja, toimistoja ja asumista. Kaupungin intresseissä on pitää huoli siitä, ettei alue jää käyttöä vaille, hän jatkaa.
Joulun alla moni on pohtinut, voiko pyhien aikana tavata sukulaisia. Koivisto toteaa tartuntataudeista vastaavan lääkärin Ilkka Käsmän olevan parempi antamaan neuvoja asiassa, mutta muistuttaa, että asialle on vielä jotain tehtävissä.
– Jotta akuutti tilanne saadaan hallintaan, on joulua syytä viettää ydinperheen kesken. Jouluna yhteiskunta rauhoittuu muutenkin. Jos matkustelu pidetään minimissä ja juhlitaan pienissä piireissä, taudin eteneminen voi pysähtyä.
– Toisaalta, jos tauti riehuu valtoimenaan, voi joulu pahentaa tilannetta, hän jatkaa.
Koiviston perheeseen kuuluvat puoliso Susanna Huovisen lisäksi 16- ja 12-vuotiaat pojat. Perhe on viettänyt joulua perinteisesti kotona Säynätsalossa. Korona tekee siihenkin perinteeseen pienen poikkeuksen.
– Tänä vuonna isovanhemmat eivät meille tule joulun viettoon, Koivisto toteaa.