Urheilupsykologi Hannaleena Ronkainen tähtää Tokion olympialaisiin, kuten huippu-urheilijatkin

Hannaleena Ronkainen aloitti työnsä Jyväskylän Urheiluakatemiassa tänä syksynä. Toimisto löytyy Hippokselta Kihun naapurista. Outi Elomaa

Outi Elomaa

Urheilijan elämästä tulee mieleen palapeli, jota rakennetaan pikkuhiljaa. Jos palaset eivät sovi yhteen, kuva ei ala muodostua.

Viime vuosina on Suomessakin nostettu yhä enemmän esiin psyykkisen valmennuksen tärkeys, ja esimerkiksi Jyväskylän Urheiluakatemiassa on vahvistettu psyykkisen valmennuksen tiimiä. Urheilupsykologi Hannaleena Ronkainen aloitti työnsä Jyväskylän urheiluakatemiassa lokakuun alussa.

Hänen päätehtävänsä on jatkaa Tokion olympiakisoihin valmistautuvien urheilijoiden ja valmentajien tukena sekä toimia osana Urheiluakatemian psyykkisen valmennuksen asiantuntijatiimiä. Psyykkisinä valmentajina työskentelevät Marko Malvela ja Hanna-Maari Päkk.

– Olen jo aikaisemmin tehnyt töitä myös jyväskyläläisten huippu-urheilijoiden sekä Tokioon tähtäävien kärkiurheilijoiden kanssa. Teen yhteistyötä muun muassa uinnin, yleisurheilun sekä kumparelaskun valmentajien ja urheilijoiden kanssa.

Psyykkinen valmennus ei ole sairaanhoitoa, mutta urheilijoiden psyykkisen terveyden huomioiminen ja jaksamiseen liittyvät kysymykset ovat nousseet viime vuosien aikana yhä enemmän esille. Myös valmentajalle tarjotaan Urheiluakatemian kautta tukea ja konsultaatiomahdollisuuksia.

– Tavoitteena on lähteä rakentamaan yhdessä urheilijan psyykkisen terveyden hoitopolkuja, jossa on mukana keskeiset paikalliset tahot, muun muassa kouluterveydenhuolto ja urheilupsykologian asiantuntijat.

Joskus sanotaan urheilijan epäonnistuessa, että hänen päänsä ei kestänyt. Ne ovat Hannaleena Ronkaisen mukaan hyvin suoraviivaisia kommentteja.

– Huippu-urheilussa valmentautumisen prosessi on kokonaisuus. Kisatilanteeseen liittyy psyykkisiä paineita, ja sitä pitää harjoitella, jotta tietyt asiat ovat käytössä kisatilanteen paineessa.

Psyykkinen suorituskyky pohjautuu Hannaleena Ronkaisen mukaan vahvaan psyykkiseen perustaan, joka muodostuu itsetuntemuksesta, terveestä itsetunnosta, riittävän laajasta identiteetistä, eli urheilija ei määritä itseään ainoastaan suoritusten kautta.

– Identiteetti liittyy urheilijan arvoihin, jotta hän pystyy elämään oman näköistä urheilijan elämäänsä. Toinen ulottuvuus on psyykkiset taidot, eli miten itseluottamusta, läsnäolemisen taitoa ja tunteiden säätelyä huomioidaan. Näitä teemoja ja taitoja harjoitellaan päivittäisessä valmentautumisessa.

Kolmas ulottuvuus on kisasuorituksessa. Mitä psyykkisiä rutiineja urheilijalla on valmistautumiseen liittyen, miten urheilija hyödyntää mielikuvia ja tunteitaan, miten hän lähtee virittämään omaa tunnetilaansa ja pystyy sietämään painetta. Lisäksi on tärkeää oppia jokaisesta suorituksesta tuloksesta riippumatta.

Kesän olympialaisten siirtyminen kesälle 2021 ja ylipäänsä korona ovat haastaneet Hannaleena Ronkaisen mukaan urheilijoiden motivaatiota.

– Tällä hetkellä on paljon auki olevia asioita. Valmentajat ja urheilijat ovat joutuneet tekemään uudelleen tavoitteen asettelua. Lisäksi valmentajat ovat joutuneet keksimään uusia tapoja treenata. Korona-aika on vaatinut meidät kaikki tietyllä tavalla kontrollista luopumiseen ja ajatuksen hyväksymiseen, että emme voi vaikuttaa kaikkeen.

Erikoisessa vuodessa on hänen mielestään hyviäkin puolia, koska elämä on arvaamatonta.

– Huippu-urheilu on hyvin kontrolloitua. Joskus on hyvä päästää irti kontrolloiduista asioista. Joustava mieli on yksi tärkeä työväline urheilijoille, jotta pystyy toimimaan epäselvässä tilanteessa.

Urheilupsykologia

Psyykettä voi kehittää, vaikka ei olisi itse ollut huippu-urheilija

Huippu-urheilijan polku on vaativa. Tärkeintä on Hannaleena Ronkaisen mukaan, että urheilija on tehnyt itse valinnan.

– Se, että urheilijalla on voimakas intohimo ja sisäinen motivaatio itsensä kehittämiselle, on kaiken perusta. Silloin urheilijat nauttivat itsensä jatkuvasta kehittämisestä. Huippu-urheilu mahdollistaa loistavan alustan itsensä toteuttamiseen. Urheilu tarjoaa arvokkaita asioita alkaen sosiaalisten taitojen harjoittelusta, tiimissä toimimisesta ja yhteenkuulumisen tunteesta, sitoutuneesta ja tavoitteellisesta työskentelystä.

Hannaleena Ronkainen on urheilupsykologi ilman kilpaurheilutaustaa. Hänen miehensä kumparelaskija Mikko Ronkainen sai Hannaleenan kiinnostumaan urheilupsykologiasta 2000-luvun alussa.

– Olen pelannut pesäpalloa ja tanssinut, mutta minulla on musiikkitausta. Olen soittanut 15 vuotta pianoa, käynyt musiikkilukion ja laulanut useammassakin kuorossa. Voi ajatella, että minulla on esiintymistilanteiden kautta kokemuksia jollain lailla samankaltaisille ilmiöille kuin urheilijalla hänen suorituksessaan. Olen seurannut läheisen roolista käsin huippu-urheilun vaativuutta, toki vain yhden urheilijan uran kautta.

Ronkainen on työskennellyt myös muusikoiden ja näyttelijöiden kanssa. Samat psyykkiseen valmennukseen liittyvät asiat pätevät niin taiteeseen kuin urheiluunkin.

Kommentoi