Joskus voi käydä niin onnekkaasti, että linturetken osallistuja voi nähdä todellisen harvinaisuuden. Tällainen erikoinen tilanne tapahtui Muuramessa huhtikuussa 2019, kun Sami Ylistön opastamalla retkellä löytyi paksujalka; se oli ensimmäinen Keski-Suomessa koskaan havaittu yksilö.
– Paksujalan pesimäalueet ovat kaukana, sillä se on arojen lintu. Se pesii pääasiassa Lähi-idän ja Välimeren alueella. Kun on otolliset ilmavirtaukset pidemmän aikaa, niitä saattaa harhautua tännekin. Joskus linnutkin voivat eksyä, ja on epäselvää, miksi näin tapahtuu. Oli hieno elämys nähdä paksujalka muiden retkeläisten kanssa.
Sami Ylistö palkittiin marraskuussa Birdlife Suomen vuoden retkikummina. Hän on ollut Keski-Suomen lintutieteellisen yhdistyksen retkikummina vuodesta 2006, ja esimerkiksi vuonna 2019 kävi Ylistön vetämillä retkillä yli sata osallistujaa.
Kiinnostus lintuihin syntyi Sami Ylistöllä jo lapsena hänen mummonsa kautta.
– Mummollani oli tapana kirjata ylös, mihin aikaan muuttolinnut tulevat. Sain lapsena siitä idean kirjata itsekin ylös havaintoja. Tärkeä vaikuttaja oli myös ala-asteen opettaja, joka oli lintuharrastaja. Pikkuhiljaa opin tuntemaan lintuja yhä enemmän ja innostus kasvoi. Kun oppii lajin tuntemusta, luonto alkaa kertoa eri tavalla tarinaa. Se antaa syvyyttä luonnossa liikkumiseen, Ylistö kertoo.
Retkikummi eli retkiopas opastaa lintujen tunnistamisessa ja kertoo paikkoja, joissa lintuja voi eri vuodenaikoina parhaiten nähdä. Retkiopastukset eivät ole aina helppoja, sillä retkelle lähtiessä ei voi koskaan tietää, mitä luonnosta löytyy.
– Retket ovat yllätyksellisiä, ja neuvonkin retkeläisiä olemaan skarppina. Joku lintu voi näkyä vain hetken. Jos huomaan retkellä harvinaisen linnun, neuvon nopeasti, mistä lintu löytyy, että kaikki näkevät sen. Minun roolini on myös löytää lintuja. Retken lopussa laskemme lajit mitä havainnoimme.
Luonnossa voi nähdä aina lintuja, ja Sami Ylistö neuvoo tällä hetkellä tarkkailemaan avoimia vesistöjä. Niiden läheisyydessä voi olla isojakin kerääntymiä lintuja, jotka eivät ole vielä lähteneet etelämmäksi.
– Varsinkin kaukoputkella voi nähdä telkkiä, koskeloita ja joutsenia, mutta myös monia muita talviaikaan harvalukuisia lajeja. Alkutalvi on ollut lämmin, ja esimerkiksi nämä kolme ovat viivytteleviä lajeja. Pihapiirien ruokinnalla voi nähdä paljonkin talvehtivia lajeja.
Ylistö jatkaa, että joutsenet ja telkät lähtevät viime tingassa. Ne menevät etelämmäksi Suomen rannikkoalueiden läheisyyteen ja osa menee Itämerelle.
Sami Ylistö on hyvin huolissaan ympäristön tilasta. Linnuilla muutos on ollut aika nopea.
– Olen seurannut lintujen elämää noin 30 vuotta. Muutamat lajit ovat selvästi yleistyneet tänä aikana, ja tosi monet ovat käyneet aina vain harvinaisemmaksi. Se kertoo siitä, että ympäristössä on jotain pahasti pielessä. Minulla on huoli siinäkin mielessä, että ihminen on ympäristöstä riippuvainen, Ylistö sanoo.
Keski-Suomessa kurkien lukumäärä on kasvanut paljon, myös pikkuvarpunen on yleistynyt voimakkaasti. Naakkojakin on enemmän kuin aikaisemmin.
– Pihapiirin pääskyt ovat harvinaistuneet. Osa lajeista on kadonnut kokonaan, esimerkiksi peltosirkkua ei näe täällä enää. Kuhankeittäjä on laji, joka katoaa tulevaisuudessa Keski-Suomen linnustosta, Ylistö arvelee.
Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys järjestää seuraavan opastetun linturetken eli talvilintukävelyn Muuramejoelle helmikuun viimeisenä sunnuntaina. Siitä alkaa vuoden kiertokulku yhdistyksenkin retkitoiminnassa.