Käsityötunneilla voi uuden oppimisen lisäksi kokea onnistumisen elämyksiä

Henri Orell opettaa teknisiä aineita Korpilahden yhtenäiskoulussa ja vapaa-ajallaan Korpilahden kansalaisopistossa. Juho Määttälä

Outi Elomaa

Henri Orell on työssä, jossa oppilas voi opettaa ja innostaa opettajaansa. Hän on teknisten aineiden opettaja Korpilahden yhtenäiskoulussa ja sanoo usein opettelevansa oppilaan rinnalla uusia asioita. Joskus jopa sellaista, jota hän ei välttämättä ole koskaan tehnyt.

– Yhdessä tehdessä opin uutta ja se on tämän työn suola. En ole kaikkitietävä. Kokonaisvaltainen käsityö lähtee ideasta ja kokeilusta, mahdollisista testikappaleista ja lopputulos on konkreettinen tuote. Esimerkiksi saunakauhan teossa ei sisäistä prosessia, jos ei tee sitä kokonaan. Prosessi alusta loppuun on se, mitä opetuksessa tavoitellaan.

Henri Orell palkittiin marraskuun alussa ansiomerkillä Teknisten aineiden opettajien syyskokouksessa.

Orell opiskeli yli 30-vuotiaana teknisten aineiden opettajaksi. Tätä ennen hän työskenteli kilpa- ja ralliautojen huolto- ja rakentamistiimissä sekä graafisella alalla. Opettajan työssään hän sanoo voivansa yhdistää opettamisen sekä käden taitonsa.

Tekniset aineet on Henri Orellin mukaan kansantaloudellisestikin tärkeä oppiaine.

– Teknisten alojen opiskelijoiden pohjaa luodaan jo ala- ja yläkoulussa, ja samalla mahdollistetaan koulutuksellista tasa-arvoa. Tämä oppiaine on jopa syrjäytyneisyyden ehkäisyä. Niillä tunneilla voidaan tarjota onnistumisen elämyksiä ja sisältöjä, jotka kantavat tulevissa opinnoissa ja työelämässä. Teknologinen lukutaito ja yleissivistys kuuluu kaikille sukupuoleen katsomatta. Tämän asian säilymisestä olemme huolissamme järjestötasolla, Orell sanoo.

Teknisten aineiden tuntimäärää on vähennetty, mutta Orell tekee järjestötasollakin työtä, jotta tuntimäärät saataisiin palautettua entiselle tasolle.

Henri Orell on toiminut pitkään Teknisten aineiden opettajat ry:n hallituksessa sekä oman paikalliskiltansa puheenjohtajana.

Teknisten aineiden oppisisältö on muuttunut jonkin verran viime vuosikymmenten aikana. Mukaan on tullut muun muassa 3D-tulostusta, lasertyötä sekä CNC-työstöä. Alakoulussa mennään hyvin perinteisin, työturvallisin menetelmin, ja yläkoulussa otetaan perustyökaluja ja -koneita enemmän haltuun. 8–9-luokilla valinnaisaineena syvennetään opintoja.

– Omassa opetuksessani olen pyrkinyt opettamaan ainetta mahdollisimman laajasti. Joka vuosi on opetuksessa mukana myös elektroniikkaa, puumateriaalia ja metallia mahdollisimman laajasti. Alakoulussa on tavoitteena, että peruskädentaidot olisi hyvin hallussa, kun siirrytään yläkouluun ja saadaan käyttää työstölaitteita.

Henri Orell on ollut mukana käynnistämässä First Lego League -toiminnan Jyväskylän seudulla. Siinä oppilaat kehittävät ja käyttävät Lego-robotiikkaa, ja Orellin tehtävä on valmentaa oppilaita rakentamisessa sekä kilpailuun.

Hän on ollut myös vaikuttamassa aktiivisesti Jyväskylän seudun opetussuunnitelma- ja arviointityön kehittämiseen 1.–9. -vuosiluokilla.

– Kirjoitimme arviointikriteerit kuntakohtaisesti niin sanotusti auki. Hyvällä arvioinnilla pyritään siihen, että oppilaat arvioidaan tasavertaisesti ja että he ovat kunnassa tasavertaisia siirtyessään toiselle asteelle.

Orell jatkaa, että arviossa on monta tasoa sekä laaja-alaisia tavoitteita.

– Yhtenäiskoulussa on helpompaa toteuttaa arviointia, kun näkee oppilaiden kehityskaaren kolmannesta luokasta lähtien. Lopullinen arvio tulee siitä, miten oppilas itsessään kehittyy perustuu erilaisiin kriteeristöihin. Opettajan ammattitaitoa on arvion tekeminen, Henri Orell sanoo.

Kommentoi