Pian sata vuotta huopatossuja – Suomessa toimii kaksi huopajalkinetehdasta, molemmat Jämsässä Partalan kylällä

Yrittäjä Jukka Lahtinen luotsaa vuonna 1921 perustettua Huopaliike Lahtista yhdessä sisarensa Riitta Koskisen kanssa. Käsissään Lahtisella on villasekoituksesta tehtaalla valmistettu huopalevy. Hanna Mäkinen

Hanna Mäkinen

Yrittäjä Jukka Lahtisella on teoria Partalan kylän ja huopatehtailun liitosta.

– Partalan kylällä pellot ovat pieniä, kivikkoisia ja mäkisiä. Siksi maaviljelystä ei ole ihan riittänyt elantoa ihmisille. Heidän on ollut pakko tehdä jotain sivutyötä maanviljelyn lisäksi. Huopatossujen teko on sopinut talviajan työksi, arvelee Lahtinen.

Huopajalkineiden valmistukseen tarvittava oppi oli perimätiedon mukaan peräisin Venäjältä.

– Partalassa on kierrellyt 1920-luvun alkupuolella venäläinen kulkukauppias, joka on tuonut huopatossujen valmistamisen taidon Jämsän seudulle, kertoo Huopatehdas J. Alhoa johtava Johanna Alho.

Huopaliike Lahtisessa juhlitaan ensi vuonna perheyrityksen satavuotista taivalta. Moni asia on matkan varrella muuttunut, mutta jotain on pysynyt ennallaankin.

– Perustuote on aika lailla sama, kuin silloin alussa. Varrelliset huopikkaat eivät ihan hirveästi ole sadassa vuodessa muuttuneet, naurahtaa Jukka Lahtinen.

Lampaanvilla on elävä, antibakteerinen ”älymateriaali”, joka reagoi ympäristöönsä.

Johanna Alho

Lahtisen huopatehtaalla huopatuote valmistetaan perinteisin menetelmin. Villasekoituksen tekemisestä alkanut prosessi jatkuu villan karstaamisella, höyryttämisellä ja huovuttamisella. Syntyneestä huopalevystä leikataan kappaleet ja ommellaan aihiot, joista muokataan huovuttamalla halutun kokoiset ja muotoiset tuotteet. Työ on käsityövaltaista.

Perinteinen tekeminen on Huopaliike Lahtisella saanut uusia ulottuvuuksia suunnittelijayhteistyön myötä. Jyväskyläläislähtöiset Aki Choklat ja Jonas Hakaniemi ovat suunnitelleet Lahtisille omat mallistonsa.

Modernien mallien kautta tullut näkyvyys on Jukka Lahtisen mukaan parantanut myös perustuotteiden arvostusta.

Uusia vivahteita huopatuotteiden myyntiin on tuonut myös vähemmän toivottu vieras, korona.

Huopaliike Lahtisen tuotteita myydään oman tehtaanmyymälän ja verkkokaupan lisäksi isoissa marketeissa, kenkäkaupoissa ja putiikeissa. Maaliskuusta kesä–heinäkuuhun ei tilauksia kenkäkaupoista ja putiikeista juuri tullut.

Poikkeuksellinen vuosi on poikinut huopatehtailijan näkökulmasta hiukan hyvääkin. Koronakeväästä vauhtia saaneen ulkoilubuumin ansios­ta esimerkiksi syylingit on löydetty uudelleen.

Alhon huopatuotteet kohtaavat ostajansa pääosin verkkokaupassa ja tehtaanmyymälässä, markettimyynnissä yrityksen tuotteita ei ole.

– Emme mene se edellä, miten tossuja saa tehtyä mahdollisimman nopeasti massatuotantona, vaan haluamme tarjota asiakkaillemme hiukan yksilöllisempiäkin malleja, sanoo Johanna Alho.

Verkkokauppa on mahdollistanut Alhon tuotteiden asiakaslähtöisen valmistamisen.

– Kuluttajat saavat verkkokaupassa räätälöidä tossun oman mallisekseen. He saavat valita valikoimastamme värin, leikkauksen, koristeen, painatuksen sekä sen, tuleeko jarrupohja vai huopapohja.

Huopatuotteiden suosio perustuu lampaanvillan ominaisuuksiin.

– Lampaanvilla on elävä, antibakteerinen ”älymateriaali”, joka reagoi ympäristöönsä. Se pystyy imemään itseensä kosteutta. Huopajalkineessa jalka pysyy kuivana ja lämpimänä, kuvailee itsekin huopakengissä mainiosti viihtyvä Johanna Alho.

Keskustelu