Persoonallisuushäiriöstä kärsivä Tiia Rothberg luuli olevansa 9-vuotias

Tiia Rothberg piristää itseään muun muassa pitämällä Tiia-päiviä, joina hän tekee vain mukavia asioita. Riina Sydänmaanlakka

Riina Sydänmaanlakka

– Minulla on vahva kokemus mielenterveyden häiriön päihittämisestä. Se ei koskaan lähde minusta, mutta olen onnistunut löytämään elämisen arvoisen elämän, yli 20 vuotta sitten epävakaa persoonallisuushäiriö -diagnoosin saanut Tiia Roth­berg, 44, toteaa.

Rothberg kärsii myös kroonisesta masennuksesta.

– Olen ollut itse näppärä hankaloittamaan omaa hoitoprosessiani, sillä olen muuttanut 55 kertaa, aina paennut jotakin. Minua on hoidettu monissa paikoissa, yleensä masennuspotilaana. Vasta nyt, kun ylitin 40 ikävuotta, olen päässyt parempaan käsitykseen siitä, missä vika on.

Yksilö- ja ryhmäterapiat, psykiatriset osastot ja vaihtuvat lääkitykset ovat tulleet Rothbergille vuosien aikana valitettavan tutuiksi. Pahimmillaan persoonallisuushäiriö johti siihen, että kahden lapsen äiti koki aamulla herätessään olevansa yhdeksänvuotias pikkutyttö.

– Se oli todella outoa. Katsoin lapsiani ja ajattelin, että miten saan huolehdittua heistä, kun olen itsekin vielä lapsi. On todella absurdia, miten kokemus omasta itsestä voi heittää niin rajusti. Samalla pääni sisällä oli aikuisen ääni, joka kertoi, miten lapset saa kouluun ja miten ajetaan autoa, Rothberg kertoo.

Rothbergin mukaan mielenterveysongelmat, varsinkin vakavat mielenterveyden häiriöt, ovat edelleen tabu, josta avoimesti puhuttaessa ihmiset kaikkoavat helposti ympäriltä.

– Terveet ihmiset usein päivittelevät olevansa masentuneita milloin mistäkin asiasta, mutta kun aletaan puhua masennuksesta sairautena, keskustelu ei enää olekaan helppoa. Eivätkä oikeasti masennuksesta kärsivät ihmiset sitä juurikaan toitota, hän sanoo.

– Nyt vasta vastaus siihen, kuka olen, on alkanut löytyä dialektisen terapian avulla. Samalla olen ymmärtänyt, että kriisiytän itse itseäni ja tuotan omaa kärsimystäni.

Rothberg kouluttautui Kokemustalo ry:n kokemusasiantuntijaksi ja pitää nyt Juttupenkki-tuokioita muun muassa Keski-Suomen keskussairaalan psykiatrisilla osastoilla.

–  Me kokemusasiantuntijat kuuntelemme, keskustelemme asioista ja kerromme myös omaa tarinaa sekä keinoja pärjätä. Aika paljon se on kuuntelua.

Rothbergin mukaan kokemusasiantuntijoiden haaveena on, että Juttupenkkejä saataisiin järjestettyä myös niiden ihmisten pariin, jotka eivät ole valmiiksi hoidon piirissä.

– Uskon, että kuuntelulle ja kokemusten jakamiselle olisi tarvetta. Se on melkein tärkeimpiä asioita, mitä on olemassa. Eikä tämä päde vain mielenterveysongelmiin, vaan ylipäätään, Roth­berg pohtii.

Kuunteleminen on myös lauantaina 10.10. vietettävän maailman mielenterveyspäivän teemana. Suomen Mielenterveys ry:llä on käynnissä Vihreää valoa kuuntelemiselle -kampanja, johon voi osallistua muun muassa valaisemalla 10.10. iltana vihreällä rakennuksia, ikkunoita tai esineitä. Kuva kohteesta jaetaan Instagramissa tunnisteilla: #vihreäävaloa, #ketävoisitkuunnella, #kymppikymppi ja #maailmanmielenterveyspäivä. Yhdistyksen verkkosivuilla on kuuntelemiseen liittyvää materiaalia esimerkiksi varhaiskasvattajille, työyhteisöille ja parisuhteen vuorovaikutukseen.

Jyväskylässä mielenterveyspäivän ohjelmaa on järjestänyt yleensä Jyvässeudun mielenterveys- ja päihdetoimijoiden METELI-verkosto, johon myös kouluttajien ja kokemusasiantuntijoiden yhdistys Kokemustalo ry kuuluu, mutta tänä vuonna perinteistä ohjelmaa ei koronan takia ole.

Keskustelu