"Kalastuslaki ei ole selkeä" – ahvenen kalastaja voi syyllistyä rikokseen

Kalatalousasiantuntija Juha Ojaharjua kiehtovat suuret särkikalat, kuten kuvassa komeileva sorva. Juha Ojaharjun kotialbumi

Sami Rahkonen

Kalatalousasiantuntija Juha Ojaharjun mukaan Suomen kalastuslaissa olisi parantamisen varaa.

– Kalastuslaki ei ole selkeä, siinä on monta mutkaa ja poikkeusta. Esimerkiksi taimenelle on erilaiset ehdot pyyntiin maan eri alueilla, hän kertoo.

Toinen hämmentäjä laissa on virtavedet.

– Laki on rakennettu suojelemaan vaelluskaloja, taimenta, harjusta ja lohta, mutta samalla sen on tuottanut ongelmia toisaalle. Esimerkiksi Pohjanmaan joet tulkitaan vaelluskalavesiksi, vaikka niissä on lähinnä haukea, särkeä ja lahnaa.

– Vaelluskalavesistatuksen vuoksi jokien koski- ja virtapaikkoihin on ostettava erikseen lupa, eikä siellä saa onkia. Siksi esimerkiksi pikkupojat syyllistyvät rikokseen, jos onkivat siellä ahvenia, Ojaharju kertoo.

– Samalla viranomaiset eivät osaa yksiselitteisesti määritellä, mitkä ovat virtapaikkoja, mistä ne alkavat ja mihin loppuvat, hän jatkaa.

Kalastuksesta kysellään asiantuntijoilta ympäri vuoden. Ojaharjun mukaan yleensä askarruttavat juuri lupa-asiat, ja syystä.

Heinäkuussa Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö järjesti ”Kalastajan kuuman linjan”, jossa asiantuntija vastasi kalastusta koskeviin kysymyksiin. Keski-Suomen kaksituntiseen kuumaan linjaan soitti vain yksi henkilö. Hän kysyi poikansa puolesta katiskan käytön ja ravustuksen luvista.

Ojaharjun mukaan tilanne oli tyypillinen.

– Myös muista maakunnista kuumiin linjoihin soittoja on tullut vain yksi tai kaksi.

Asiantuntijoilta kysellään myös vinkkejä kalapaikoista. Kalapaikoista onkin koottu järjestön verkkosivuille karttapalvelu, jossa sopivaa paikkaa voi hakea eri kriteereillä. Valita voi esimerkiksi kalapaikat kaupungeissa ja esteettömät kalapaikat. Sopivaa paikkaa voi hakea myös vesistötyypin tai haluttujen kalalajien perusteella.

Ennen kalastamaan lähtöä Ojaharju neuvoo selvittämään ainakin kolme asiaa: missä saa kalastaa, mitä lupia tarvitaan ja mitkä ovat eri kalalajien alamitat.

– Kannattaa miettiä myös ennakkoon, mitä teet, jos saat kalan. Jos tiedät, että haluat vapauttaa kalan, osaat valita oikeat välineet, jotka eivät vahingoita kalaa, hän vinkkaa.

Miten itse kalastat?

Monipuolisesti eri vapavälineillä. Tulin juuri aamulla kolmelta onkimasta sorvaa ja turpaa. Suuret särkikalat kiehtovat, kai niihin on jokin fiksaatio. Harva kalastaa niitä, vaikka niistä saa aivan vastaavan kalastuselämyksen kuin muista kaloista.

Millaisessa porukassa kalastat?

Yleensä yksin. Jos perheelliselle tulee tilaisuus lähteä kalaan, se onnistuu nopealla aikataululla parhaiten yksin. Viimeisen vuoden aikana tilanne on kuitenkin muuttunut, kun pari kaveria on innostunut kalastuksesta. Nyt on tullut oltua enemmän kavereiden kanssa kalassa.

Mikä kalareissu on jäänyt mieleen?

Sellaiset, joissa on saanut ennätyssaaliin. 7,6 kilon kuha ja 1,090 kilon särki pohjoisesta. Kilon rajan rikkominen särkikalalla on ollut tavoitteena, nyt se on 1,5 kiloa. Aina pitää olla tavoitteita: 3 kilon suutari, lahna tai turpa ja 15 kilon hauki.

Vinkkejä kalapaikoista löytyy Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön verkkosivuilla.

Keskustelu