"Asenteissa ruoan verkkokauppaa kohtaan mentiin kolmessa kuukaudessa viisi vuotta eteenpäin"

Keskimaa tekee rakennuspäätöksen Satamankärjestä ensi keväänä, toimitusjohtaja Antti Määttä sanoo. Sami Rahkonen

Sami Rahkonen

Keskimaan toimitusjohtaja, kauppaneuvos Antti Määttä riisuu pikkutakkinsa ja istahtaa Jyväskylän Sataman kahvilan terassille. Edessä on musta kahvi ja takana poikkeuksellinen kevät.

Viitisen kuukautta aiemmin, perjantaina 13.3., Keskimaalla perustettiin varautumisryhmä, joka kokoontui virtuaalisesti joka päivä. Määttä osallistui palavereihin kotoaan Muuramesta lastenhuoneesta läppärillään.

Pian ymmärrettiin, että ravintolatoiminta joudutaan ajamaan alas. Hotellien, ravintoloiden, liikenneasemien ja Sokkarin tavaratalon kautta tilanne koski noin 750 henkeä.

Varautumisryhmä muun muassa pohti vaille työtä jääneen työvoiman uudelleen sijoittamista. Vaille työtä jääneitä ihmisiä ryhdyttiin ohjaamaan myymälöihin, joissa oli tarvetta lisätyövoimalle.

Ruoan verkkokauppa kasvoi keväällä hetkellisesti jopa kymmenkertaiseksi. Esimerkiksi Seppälän Prismassa oli ennen koronaa muutama sata viikkotoimitusta. Korona-aikana määrä nousi tuhanteen.

– Ongelmaksi ei muodostunut työvoiman vaan välivarastoinnin riittävyys. Hankimme pihalle kylmäkontteja sitä varten, Määttä kertoo.

Kesän mittaan ruoan verkkokauppamäärät ovat laskeneet, mutta jääneet koronaa edeltävään aikaa korkeammalle.

– Asenteissa ruoan verkkokauppaa kohtaan mentiin kolmessa kuukaudessa viisi vuotta eteenpäin, Määttä toteaa.

Ruokakaupoille korona-aika toi kovaa kasvua.

– Suomessa ruokakaupan volyymi on noin 16 miljardia euroa ja muutokset 1–1,5 prosentin luokkaa. Korona-aikana nousua oli yli 10, jopa 15 prosenttia kuukausitasolla, Määttä kertoo.

Kasvu selittyy ennen kaikkea sillä, että lounasravintoloiden, koulujen ja laitoskeittiöiden aterioiden sijasta syötiin kotona.

Pahimmillaan Keskimaalla oli lomautettuna noin 400 henkeä. Kesäkuussa kaikki kutsuttiin takaisin töihin.

Kummallisen kevään jälkeen kesässä oli jo enemmän tuttuja piirteitä.

– Meillä on ollut tapana veneillä perheen kassa kesäisin. Tänä vuonna oltiin etelä-Päijänteellä, muun muassa Heinolassa ja Sysmässä, Määttä kertoo.

Hän näyttää veneilyreittiä painetusta merikartasta, joka on aina matkoilla mukana. Kartan lisäksi kolme viikkoa veneessä viettivät kaksi aikuista, kaksi lasta ja kaksi koiraa. Kuulemma sopuisasti.

– Kun ollaan pitempi aika vesillä, ei tarvitse miettiä säitä, sillä reissulle osuu varmasti hyviä päiviä. Veneillessä myös aikatauluista pääsee hyvin irti. Jos jossain viihdytään, siellä ollaan kauemmin. Jos taas tuntuu, että voisi jo lähteä, lähdetään. Veneellä ollaan perillä, kun irrotetaan köydet laiturista, Määttä maalaa.

Määtän nuoremmat lapset ovat 9- ja 6-vuotiaita. Hänellä on lisäksi kaksi aikuista lasta edellisestä liitosta.

Veneilyharrastuksen vuoksi Määtällä on näkemystä myös Jyväskylän Satamaan kaavailtuun Satamankärkeen, jonka suunnitteluun Keskimaata pyydettiin mukaan.

Jyväskylän kaupunki on jo vuosia havitellut sataman kärkeen saunan ympärille rakennettavaa kokonaisuutta samaan tapaan kuin Helsingin Löylyssä.

Määtän mukaan Jyväskylän satama on ollut pitkään käyttämätön mahdollisuus. Nyt suunta on kuitenkin oikea.

– Näemme potentiaalin, joka hankkeessa on. Se on ennen kaikkea Jyväskylän vetovoimaa kasvattava juttu, ja sitä haluamme olla kehittämässä.

Maakunnan pääkaupungin Jyväskylän vetovoiman kasvattaminen kiinnostaa Määttää myös Keski-Suomen Kauppakamarin puheenjohtajan ominaisuudessa. Muita vetovoimaa kasvattavia asioita olisivat muiden muassa toimivat lento-, raide- ja maantieyhteydet. Niistä Määtällä tuntuu riittävän sanottavaa kokonaan oman juttunsa verran, joten jätetään aihe seuraavaan kertaan ja palataan satamaan.

Keskimaa tekee rakennuspäätöksen Satamankärjestä ensi keväänä. Rakentaminen voisi käynnistyä syksyllä 2021. Valmista olisi keväällä 2022.

Tässä vaiheessa tiedetään, että saunan lisäksi Satamankärkeen olisi tulossa ruokaa ja juomaa tarjoavaa toimintaa.

– Mutta ei ketjuravintolaa. Mikään ketjukonsepteistamme ei mielestämme sovi tähän kohteeseen, joten rakennamme tähän oman konseptin, Määttä tarkentaa.

– Ketjuravintoloissa tosin on vähän sama ilmiö kuin aikanaan Matissa ja Tepossa: moni ylenkatsoi, mutta levyt myivät.

Miten rentoudut talvella?

Laskettelemme koko perhe. Asumme Riihivuoren alla, ja kun rinne on taas auki, löytyy kotirinne läheltä. Lisäksi käymme usein Himoksella ja talvilomalla yleensä pohjoisessa.

Miten hoidat ostokset?

Valtaosan perheen ruokaostoksista hoidan itse. Samalla pysyy hyvin kärryillä, mitä kaupassa tapahtuu. Valikoimat ovat muuttuneet valtavasti. Ennen kuin Suomi liittyi EU:hun, Prisman hyllyissä oli 5 000–6 000 päivittäistavaratuotetta, nyt niitä on yli 20 000.

Käytkö K-kaupassa?

Käyn tutustumassa. On mielenkiintoista nähdä varsinkin, miltä uudistetuissa myymälöissä näyttää. Samoin käyn Lidlissä. Pärjätäkseen on aidosti oltava kiinnostunut alasta ja tiedolla, mitä ihmiset haluavat.

Millainen saunoja olet?

Aika innokas. Kotoa sisältä löytyy sähkösauna ja rannasta puusauna. Molemmissa tietenkin Harvian kiukaat. Kesäisin tulee useammin saunottua, varsin ulkona. Talvella saattaa mennä joskus viikkokin, ettei saunota.

Mikä on suosikkiannoksesi ABC:llä?

Yleensä otan noutopöydän. Samalla tsekkaan, millainen se on. Olen aika kova kalansyöjä, joten valitsen sitä, jos mahdollista.

Keskustelu