Tanssinopettaja Kirsi Nuutinen ohjaa myös eläkeläisiä: "Tanssin ilmaisuvoimaa ei vähennä se, jos ei saa heitettyä jalkaa korkealle"

Kirsi Nuutisella on takanaan jo 17 vuoden ura tanssinopettajana. Matilda Saarikoski

Matilda Saarikoski

Kirsi Nuutinen aloitti tanssimisen 9-vuotiaana. Harrastuksesta tuli myöhemmin ammatti, ja vuodesta 2003 lähtien Nuutinen on toiminut tanssinopettajana. Hän ohjaa Jyväskylän tanssiopistolla tunteja laajalle joukolle harrastajia. Tanssituntien ikähaarukka on suuri: alle yksivuotiaiden vauvatanssista aina yli 60-vuotiaille suunnattuihin tanssiryhmiin.

– Vanhimmat tanssiryhmäläiset ovat reilusti yli seitsemänkymppisiä, Nuutinen kertoo.

Yli 60-vuotiaiden tunneilla liikkeitä varioidaan ryhmäläisten mukaan. Tempo on yleensä rauhallinen, ja esimerkiksi syviä kyykkyjä tai lattiatyöskentelyä vältetään. Jos nivelet eivät enää kestä hyppimistä, tunnilla ei tarvitse hyppiä.

Tanssin taiteellista ilmaisuvoimaa ei vähennä se, jos ei saa heitettyä jalkaa korkealle tai tehtyä piruettia, Nuutinen huomauttaa.

– Vanhemmilla ihmisillä on elämänkokemuksen tuomaa sisäistä voimaa. He voivat ilmaista tosi paljon aivan pienellä eleellä tai liikkeellä.

Eläkeikäisille on tärkeää myös tanssituntien sosiaalinen ulottuvuus. Tanssin lomassa pääsee tutustumaan samanikäisiin ihmisiin.

– Välillä pitää käydä sanomassa, että tulisitteko jo tänne tanssitunnille, kun he jäävät pukuhuoneeseen pulisemaan ennen tuntia, Nuutinen naurahtaa.

Tanssin vaikutusta aivotoimintaan on tutkittu viime aikoina enemmän. Tutkimuksissa on tullut ilmi, että tanssin harrastaminen vähentää stressiä, auttaa hermoyhteyksien uudistumista ja tasapainottaa mielen ailahteluita. Tanssiminen voi jopa pienentää riskiä sairastua dementiaan.

– Tanssiessa aktivoituu monta aivolohkon aluetta, kun samaan aikaan pitää muun muassa ohjata kehoa, muistaa liikesarjoja ja liikkua musiikin rytmiin, Nuutinen kuvailee.

Jyväskylän Tanssiopistolla järjestetään tanssitunteja myös erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille sekä Parkinsonin tautia sairastaville. Nämä ryhmät hyötyvät tanssista monella tapaa.

– Tanssin avulla voidaan ylläpitää ja kehittää kehon motoriikkaa, koordinaatiota, tasapainoa ja lihaskuntoa hauskalla tavalla. Lisäksi tunti voi olla Parkinsonin tautia sairastavalle tärkeä sosiaalinen tapahtuma, jossa pääsee kohtaamaan samassa tilanteessa olevia ihmisiä.

Parkinson-tunneilla voidaan käyttää tukena esimerkiksi balettitankoa tai muita apuvälineitä, osallistujien kunnosta riippuen. Tarvittaessa tunnille voi osallistua myös tuolilla istuen.

Erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret saavat tanssista kaikki liikunnan hyödyt. Lisäksi tanssiessa oman kehon tuntemus kasvaa, mikä auttaa myönteisen minäkuvan muodostamisessa.

Kirsi Nuutinen on käynyt pitämässä työpajoja myös palvelutalojen asukkaille. Työssään hän on huomannut, että pyörätuolikaan ei estä tanssiin eläytymistä.

– Heillä voi herätä muisto siitä tanssimisesta ja liikkumisesta ja tulla vaikka yhtäkkiä mieleen jokin tarina, Nuutinen kertoo.

Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia tanssimaan, Kirsi Nuutinen sanoo. Kehitystä tapahtuu niin taaperoikäisellä kuin eläkeläiselläkin.

Nuutinen on nähnyt elämänsä aikana useita tanssiesityksiä, ja häntä kiehtoo nimenomaan tanssin moninaisuus.

– On hienoa nähdä erilaisia kehoja ja erilaisia tapoja tehdä asioita. Vaikka ei olisi teknisesti ihan huipputasoa, tanssiin voi tuoda oman persoonan ja oman tarinansa, hän pohtii.

– Taiteen hienous on juuri siinä, että se antaa erilaisille ihmisille mahdollisuuden tulla nähdyksi.

Mikä on lempitanssilajisi?

Nautin tällä hetkellä erityisesti luovasta tanssista ja nykytanssista. Luovassa tanssissa ei ole mitään rajoja tai tiettyä liikesarjaa, vaan siinä liikutaan mielikuvien avulla ja hyödynnetään kehon viisautta. Tykkään myös käydä nykytanssitunneilla. Kun joku toinen ohjaa tuntia, saa välillä olla itse oppilas ja keskittyä omaan tanssiin täysillä.

Mistä saat inspiraation koreografioihin?

Inspiroidun oppilaistani. Laitan usein oppilaat luomaan itsenäisesti liikettä jonkin tehtävän avulla, ja liikkeet syntyvät sitä kautta.

Ketä tanssijaa ihailet?

Ihailen Katri Soinia. Hän on suomalainen tanssija ja valovoimainen esiintyjä. Katri käyttää paljon teatterin keinoja tanssissa, esimerkiksi laulua ja puhetta. Hän on hyvin muuntautumiskykyinen.

Kuinka vietit kesälomaa?

Uimarannalla ja mökillä. Täydellisenä lomapäivänä aurinko paistaa, syödään rannalla eväitä ja voi välillä pulahtaa veteen. Eikä ole lainkaan aikatauluja.

Mitä muuta harrastat?

Nyt on vähän ruuhkavuodet menossa, kun on pieni lapsi. Se vähän rajoittaa harrastamista. Tällä hetkellä harrastan metsäretkiä, koska luontoon voi lähteä koska tahansa. Nautin hirveästi metsässä olemisesta ja vaeltamisesta, ja joskus myös yövyn metsämökissä tai teltassa.

Keskustelu