Purosta kohti Päijännettä – Keljonpuron kunnostustalkoissa tehtiin uhanalaiselle järvitaimenelle kutupaikkoja

Keski-Suomen kalatalouskeskus ry:n Matti Havumäen mukaan Keljonpuroon pyritään palauttamaan syvyysvaihtelua. Riina Sydänmaanlakka

Riina Sydänmaanlakka

Keski-Suomen kalatalouskeskus kunnostaa parhaillaan Jyväskylän Keljonpuroa. Projektin tavoitteena on saada luonnonvaraiselle taimenelle paremmat mahdollisuudet lisääntyä purossa sekä vaeltaa sieltä Pohjois-Päijänteen vesille.

Osin luonnontilainen ja osin vahvasti muokattu Keljonpuro laskee Päijänteeseen. Viime viikolla kunnostettiin puron alempia osia noin kilometrin matkalta Keljonkankaalla.

– Puron latvavesiin kuuluu Kolmisoppinen-järvi, ja puro on yli kuusi kilometriä pitkä, Matti Havumäki Keski-Suomen kalatalouskeskus ry:stä laskeskeli.

– Pohjois-Päijänteeseen laskee melko vähän vesiä, joissa ylipäätään on taimenia. Keljonpuroon on rakennettu paljon ylikulkuja, ja sitä on myös muokattu runsaasti. Uomaa on perattu, ja se on myös liettynyt. Nyt parannamme olosuhteita taimenien poikastuotannolle, Havumäki kuvaili kunnostusprojektia torstaina.

Muutaman päivän urakan aikana purouomaan muun muassa siirrettiin kymmeniä kuutioita kivimateriaalia. Suunnitelmissa on myös myöhemmin poistaa kalojen kulkuesteenä oleva tierumpu yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa.

– Pyrimme palauttamaan puroon virtausten vaihtelua sekä syvyysvaihtelua. Näissä pienissä puroissa vettä on vain vähän, ja kynnystämällä pohjaa uudelleen pystymme luomaan pysyvämpää elinympäristöä myös poikasille, Havumäki kertoi lapioidessaan kiviä takaisin puron pohjaan.

Kunnostushankkeen toteuttaa Keski-Suomen kalatalouskeskus ry, ja sille on myönnetty valtionavustusta. Lisäksi Jyväskylän kaupunki ja Keljon osakaskunta osallistuvat hankkeen kustannuksiin.

Viime viikon kunnostustalkoissa oli mukana muun muassa Maailman luonnonsäätiö WWF sekä paikallisia K-kauppiaita uhanalaisten vaelluskalojen hyväksi toimivan K-Kalapolut-hankkeen tiimoilta.

WWF:n suojeluasiantuntija Olli Sivosen mukaan Keljonpurosta voi kunnostettuna tulla vielä hyvä kutujoki taimenille.

– Keljonpurossa on aiemmin ollut vahvempi luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Kantaa pyritään saamaan elinvoimaisemmaksi, jotta Keljonpurosta lähtisi taimenia enemmän myös järvivaellukselle, Sivonen sanoi.

Sivosen mukaan Päijänteelle pääseminen on taimenelle tärkeää siksi, että järvellä on kalalle paremmat ravintovarat, jolloin myös taimenen jälkeläistuotto on parempaa.

– Järvivaellukselle ei montaa taimenta nykyään näistä Pohjois-Päijänteen puroista ja joista lähde. Puhutaan muutamista kymmenistä taimenista, vaikka otettaisiin mukaan kaikki Pohjois-Päijänteen merkittävimmät virtavedet, kuten Muuramenjoki, Rutajoki ja Saajoki. Vielä harvempi taimen onnistuu palaamaan järveltä takaisin synnyinjokeensa kutemaan. On tärkeää, että täällä on hyvät olosuhteet taimenen lisääntymisen kannalta, Sivonen sanoi.

Järvitaimen on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Kalatalouskeskuksen Matti Havumäki summaa, että toiveita paremmasta on, mutta mitään patenttiratkaisua taimenkannan vahvistamiseksi ei ole olemassa.

– Kun on vuosikymmeniä tehty haittaa taimenkannalle, vahinko ei hetkessä korjaannu. Lisäksi 2018 ja 2019 olivat niin surkeita vesivuosia, ettei se ainakaan auttanut asiaa. Toki luonnonvaraisen taimenkannan eteen tehdään koko ajan töitä, ja tämä kunnostustyö on osa sitä, Havumäki totesi.

Keskustelu