Tuula Amberla lupaa tarjota kuulijoille hieman ilkikurisenkin musiikkikokemuksen

Kapun eli Lasse Hirven lauluklubilla kuullaan sunnuntaina laajasti Amberlan tuotantoa.

Tuula Amberla kertoo kommunikoivansa paljon yleisön kanssa varsinkin, kun se on lähellä. Siinä syntyy henkinen vuoropuhelu. Jussi Virkkumaa

Outi Elomaa

Laulaja ja muusikko Tuula Amberla kuvailee musiikillista uraansa polveilevaksi poluksi. Hänen vuonna 1984 esittämänsä Lulu teki hänestä tunnetun. Sen jälkeen hän on tehnyt useita levyjä soolouralla sekä Liikkuvat lapset -yhtyeen jäsenenä.

– Olen tehnyt välillä jotain muuta, ja sitten taas musiikkia enemmän. Vuodesta 1981 lähtien olen ollut kirjastonhoitajana. Vaikka en ole tehnyt vakituista työtä, olen pitänyt kirjastoammattitaitoa yllä. Lasten ollessa pieniä tein musiikkia jonkin verran. Nyt olen viimeiset yli kymmenen vuotta ollut kokopäivätyössä kirjastossa, Amberla kertoo.

Hän jatkaa olevansa muusikkona tarinankertoja, joka on saanut vuosien aikana paljon hyviä tekstejä tulkittavakseen.

Lulu on alkanut elää omaa elämäänsä. Tavallaan Lulu on Lulu, ja sitä lauletaan paljon esimerkiksi karaokessa. Keikkani jälkeen tulee monesti nuoret sanomaan, että he ovat pienenä laulaneet laulujani, kun vanhemmat ovat soittaneet musiikkiani.

–  Jukka Alihanka, joka on tehnyt minulle paljon tekstejä, on kahdeksan lapsen isä. Kun hän teki uuden kappaleen ja olimme tehneet biisiin pohjat, hän kuuntelutti sen kotona, eli heillä oli pieni levyraati. Jos lapset tykkäsivät, silloin siitä tykkäsi Suomen kansakin, Amberla kertoo.

Amberla piti viime elokuussa Turun Logomossa 60-vuotisjuhlakonsertin. Sali oli loppuunmyyty, ja konsertissa käytiin laajasti läpi Amberlan musiikkia eri kokoonpanoilla.

Jyväskylässä hän esiintyy Kapun lauluklubilla Vakiopaineessa sunnuntaina 15.12.

– Viihdyn laulajana hyvin silloin, kun yleisö on lähellä. Pieni kahvilakonsertti on itse asiassa kaikista haastavin. Jyväskylässä siitä tekee haastavan se, että tämä on minun ja Lasse Hirven ensimmäinen yhteinen esiintyminen.

– Halusin ehdottomasti lähteä kokeilemaan, kun hän pyysi mukaan. Piano on instrumenttina niin monipuolinen ja hieno soitin, että laulaja joutuu miettimään, että mites minä laulan, jotta piano ja minä sopisimme yhteen.

Tuula Amberla ja Lasse Hirvi tapasivat ensimmäistä kertaa Helsingissä viime viikolla ja treenasivat ohjelmiston läpi. Amberla sanoo, että heti tuntui siltä, että he ovat tehneet töitä yhdessä kymmenen vuotta.

– Lauluissa on tutut teemat, mutta pianolla säestettynä. Lassen musikaalisuus on tosi hyvä. Minun täytyy varoa, etten jää vahingossa kuuntelemaan ihaillen hänen soittoaan. Joskus hyvien muusikoiden kanssa tuo vaara on olemassa.

Vakiopaineen konserttiin Amberla on valinnut tunnetuimmat laulunsa ja muutaman sellaisen, jota hän ei ole laulanut aikoihin.

– Kun on hyvä pianisti, otin ohjelmistoon sellaisia kappaleita, jotka kuulostavat pianistin kanssa hyvältä. Minullahan on hyvin ilkikurisiakin ja vitsikkäitä lauluja, eli uskoisin, että tulee hauska konsertti, Amberla kertoo.

Keskustelu