Vuonna 2027 hyväksyttävä Jyväskylän yleiskaava 2050 määrittää kaupungin kehityksen vuosikymmeniksi eteenpäin. Nyt on täydellinen hetki miettiä, miten kaupunginosamme voisivat saada kukin omaleimaisen identiteetin.
Inspiraation minulle antoi paikallinen yrittäjä, joka kuvaili miten Jyväskylä voisi erottautua muista kaupungeista ihmisen kokoisina yhteisöinä. Jyväskylä tunnetaan liikuntapääkaupunkina ja sivistyskaupunkina, mutta voisimmeko tehdä asuinalueistamme yhtä tunnistettavia kuin New Yorkin Brooklyn tai Greenwich Village? Jokaisella alueella on omat vahvuutensa, joita voisimme brändäyksen avulla nostaa esiin.
Ajatus Säynätsalosta Jyväskylän saaristokaupunkina ei ole uusi. Alvar Aallon ja Wivi Lönnin arkkitehtuuria omaavan asuinalueen esimerkkinä voisi toimia vaikka kanavistaan ja designistaan tunnettu Kööpenhaminan Christianshavn tai Unescon maailmanperintökohde Bergenin Bryggen. Mutta saaristokaupunki ei riitä, brändäys on tärkeää ulottaa kaikkiin upeisiin kaupunginosiimme.
Kuokkala voisi olla urbaani rantakaupunki, kuten Brooklyn.
Kuokkala voisi olla urbaani rantakaupunki, kuten Brooklyn yhdistää urbaanin elämän ja vesistön. Vaajakoski voisi profiloitua teollisuuden perinnön porttina Eurooppaan, Kortepohja opiskelijakaupunkina ja Palokka järvien ja perheiden keitaana. Korpilahti voisi olla Päijänteen kylätimantti, kuten Tukholman saaristo on oma maailmansa. Keljo on luonnon ja palvelujen solmukohta, Tikkakoski ilmailukaupunkimme. Lutakko voisi puolestaan inspiroitua Greenwich Villagen boheemista hengestä.
Identiteettiä ei kuitenkaan voi luoda ulkopuolelta, eikä pelkkä muiden matkiminen riitä. Asuinalueiden vahvuudet ja kehittämiskohteet on mietittävä yhdessä asukkaiden kanssa. Kun ihmiset pääsevät mukaan määrittelemään oman alueensa tarinaa, syntyy sitoutumista ja ylpeyttä.
Jyväskylän yleiskaava 2050 ohjaa mihin uudet asunnot, työpaikat ja palvelut sijoittuvat sekä millaista liikkumista tuetaan. Kaavan tavoitteena on resurssiviisas yhdyskuntarakenne ja sujuva arki. Nyt kun kaupunki suunnittelee tulevaisuuden rakenteita, on luontevaa miettiä myös asuinalueiden identiteettiä.
Brändäys voisi tukea yleiskaavan tavoitteita vahvistamalla yhteisöllisyyttä, houkuttelemalla uusia asukkaita ja auttamalla jokaista löytämään elämäntilanteeseensa sopivan asuinmuodon.
Kirjoittaja on kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja (kok.).