Jyväskylä on ollut tunnettu sivistyskaupunkina, jossa koulutus ja kasvatus ovat aina olleet ylpeyden aihe. Maamme ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu aloitti toimintansa Jyväskylän yläalkeiskoulun nimellä vuonna 1858 ja vuodesta 1873 alkaen koulun nimi oli Jyväskylän Lyseo. Jyväskylässä Suomi oppi ajattelemaan omalla kielellään.
Jyväskylän yliopistoon kuuluvan Norssin lukion lisäksi kaupungissamme toimii tätä nykyä kolme muuta lukiota: aikuislukio, sekä Lyseon lukio ja Schildtin lukio. Kolmen jälkimmäisen järjestämisvastuussa on koulutuskuntayhtymä Gradia. Sekä Lyseon että Schildtin lukiot ovat jo nyt noin 1 400 oppilaan jättilukioita, Suomen suurimpia.
Toisella asteella, kuten lukioissa, opiskelee valtaosin alaikäisiä, 16–19-vuotiaita nuoria. Kaikessa sivistystyössä meidän on mietittävä, miten tarjoamme parasta mahdollista kasvatusta ja oppia nuorillemme.
Yhteistyöllä ja toiminnan tehostamisella on synergiaetuja, mutta yksistään suuri ei tee kaunista. Kun tuhannet nuoret kulkevat samoilla käytävillä, vaarana on, ettei yksikään heistä enää ole yksilö, vaan kasvoton osa massaa.
Kun tuhannet nuoret kulkevat samoilla käytävillä, vaarana on, ettei yksikään heistä enää ole yksilö.
Koulun henkilökunta, opettajat ja opiskeluhuollon palvelut kuormittuvat, ja nuorten yksilöllinen ohjaaminen käy vaikeammaksi. Koulutus ei ole vain tehokkuutta tai massojen hallintaa.
Kasvatustyön onnistumista ei voi mitata ainoastaan rahalla.
Se mitataan sillä, miten onnistumme tukemaan jokaista nuorta saavuttamaan oman potentiaalinsa ja kasvattamaan heistä vastuullisia ja hyvinvoivia kansalaisia. Tämä tavoite on kaiken kasvatustyön ydin. Että valo voi syttyä jokaisessa nuoressa.
En henkilökohtaisesti voi kannattaa suunnitelmaa yhdistää Lyseon ja Schildtin lukiot Harjulle. Kyseessä olisi liki 3 000 lukiolaisen keskitetty kompleksi.
Kuin varkain Jyväskylän koulutuspolitiikan linjaksi on tullut suuruuden ihannointi. Tämä näkyy paitsi lukioissa, peruskouluissa mutta myös jopa päiväkodeissa. Poliittista päätöstä tämän kehityksen pohjalla ei ole.
Vastavalitun kaupunginvaltuuston onkin suotavaa käydä perusteellinen keskustelu siitä, onko tämä suuruuden politiikka aidosti se suunta, minkä pohjalta me Jyväskylässä haluamme koulutusta kehittää.
Kirjoittaja on jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu (kesk.)