Suomen ylikulutuspäivä oli 6.4. Runsaassa kolmessa kuukaudessa me suomalaiset olemme kuluttaneet tämän vuoden uusiutuvat luonnonvarat. Loput vuotta elämme ikään kuin velaksi eli köyhdytämme luonnon meille suomia varoja.
Jyväskylä on tavallinen suomalainen kaupunki ja elää todennäköisesti samanlaista luonnonvaroja köyhdyttävää elämää kuin muukin osa Suomea. Sen lopputulosta emme tarkkaan tiedä, vaikka maailman tasolla kaikkinaiset luonnonkatastrofit kuten tulvat, kuivuudet, metsäpalot ja myrskyt ovat elinaikanamme lisääntyneet ja niiden vanavedessä on mahdollista, että alkaa tapahtua väestön kurjistumista, jopa nälkiintymistä. Ei tarvitse olla profeetta, että sielunsa silmin alkaa nähdä väestöryhmienkin muuttoliikkeitä.
Tavallinen jyväskyläläinen elää rakkaassa kaupungissamme elämää, jota ohjailevat kaupungin päätökset, mainonta ja omaksumamme elämäntapa. Jotkut meistä ovat alkaneet tiedostaa yhteisen ylikulutuksemme ja tehdä muutoksia elämässään parantaakseen omaa ja kaupungin tilaa. Seuraavassa muutamia vetoja kaupungissamme tapahtuvasta ylikulutuksesta ja sen hallinnasta.
Meillä on oivallisesti toimiva linja-autoverkosto, vaikka useimmilla meistä on käytettävissä yksityisauto tai kaksikin. Ylikulutuspäivän viesti on, että milloin vain on tilaisuus, käyttäkäämme linja-autoa ja kevyen liikenteen väyliä kävellen tai pyöräillen.
Se ei aina vetoa nopeaan liikkumiseen tottunutta jyväskyläläistä, mutta vähäisellä paneutumisella asiaan voisimme oppia nauttimaan arjen kävely- tai pyöräilyhetkistä. Saamme siinä samalla kosketuksen aitoon jyväskyläläiseen luontoon, muutamaan kaupunkiimme jätettyyn kauniiseen rakennukseen, jopa itseemme.
Marjojen poimiminen pitää meidät poissa ylikulutuksesta.
Mainonta yllyttää meitä, ja yleinen tapa Suomessa on käydä lomilla suosituissa ulkomaisissa turistikohteissa. Niihin pääseminen vaatii kotimaista liikennettä kohti pääkaupunkiseutua plus lentokoneiden käyttöä, jolloin maan vetovoimaa vastustaaksemme joudumme kuluttamaan runsaita määriä lentokoneiden polttoaineita.
Tätä ylikulutuksen muotoa kannattaisi kokeilla lievittää muistuttamalla itseämme, mitä ainutlaatuista luonnon ja kulttuurin kohteita löytyy omasta kotikaupungistamme, ympäri Keski-Suomea ja koko Suomen alueelta.
Ylikulutuspäivä muistuttaa meitä myös asumismuodosta. Lehdet ovat täynnä mainoksia toinen toistaan ylellisimmistä myytäväksi tarjotuista asunnoista. On hyvä muistaa, että onnellisuuttamme lisää ennen kaikkea ihmissuhteittemme laatu, ei välttämättä asumamme neliömäärät.
Yksi onnellisuuden lähde on omaehtoinen harrastaminen aina marjojen poimimisesta käsitöiden tekemiseen. Ne pitävät meidät omalla luontaisella tavallaan poissa ylikulutuksesta ja tuovat samalla sekä henkistä että fyysistä terveyttä. Suomalaiset metsämarjat voittavat monin verroin ravintoarvoiltaan kalliilla hinnalla tuodut ulkomaiden hedelmät. Omien marjojemme poimiminen kehittää kehoamme aivan ilmaiseksi.
Arkipäivän ravintovalinnoissa ruokamainonta ja kauppojen tarjonta voivat viedä meitä mihin suuntaan vain. Mainioissa ostoskeskuksissamme on tarjolla mieletön valikoima ruokia ympäri maailmaa. On hyvä hidastaa kaupoissa liikkumista niin, että ennättää tarkistaa, mitä ruoka-aineita oikeastaan valitsemme.
Jos valinnoissa seuraa vain hetken mielitekoja, saa takuulla ylimäärin sokeria ja rasvaa (erityisesti elimistölle huonosti sopivaa rasvaa). Hidastamalla vauhtia ja tarkkailemalla valintojaan voi onnistua löytämään ruokia, jotka eivät ole tarvinneet kalliita kuljetuksia jostakin tropiikista, ruokia, jotka maistuvat hyviltä ja lisäksi pitävät meitä terveinä.
Kehomme koostuvat aivan tietyistä orgaanista molekyyleistä, eikä ole ollenkaan sama, mitä molekyylejä popsimme päivittäin. Loppujen lopuksi meidän kaikkien olisi hyvä kysyä monien arkitoimiemme keskellä (kännykän käyttö, vaatteiden osto, jätteiden kierrätystapa jne.) missä määrin kyseinen valinta tai toiminto on todella tarpeellista ja miten sen voisi korvata vähemmän kuluttavalla.
Lopuksi on todennäköistä että rakkaan Jyväskylämme kaupunkisuunnittelussakin syyllistytään ylikulutukseen. Kaupunkisuunnittelussa on varsin hyvin kunnostauduttu liikuntareittien osalta. Toisaalta kun tarkastelee valmistunutta sairaalaamme, suunniteltuja ja rakenteilla olevia urheilupalatsejamme ja ”ylikorkeita” kerrostaloja, ei voi kuin ihmetellä, missä määrin niiden suunnittelussa on ylitetty ylikulutuksen raja. Eräs ylikulutuksen estämisen tärkeä keino olisikin olla tiiviissä yhteyksissä kaupungin päättäjiin ja vaatia heitä ottamaan ylikulutuksen rajat huomioon kaikessa toimissaan.
Ylikulutuspäivä on viime kädessä muistutus meille jyväskyläläisille omista inhimillisistä rajoistamme ja se voi oikein ymmärrettynä ohjata kotikaupunkiamme kohti kaikinpuolista tasapainoa ja hyvinvointia.
Kirjoittaja on jyväskyläläinen emeritusprofessori (terveyden edistäminen).