Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat tulee ottaa vakavasti. On erittäin tärkeää, että pääsee mielenterveyspalveluiden pariin ajoissa. Kun alkaa ahdistaa tai tulee muuten ongelmia, on nopeasti saatava ammattilaisen apua. Tässä osa hoitoa on asiakkaiden ystävällinen kohtelu, koska joskus pelkästään kuulluksi ja nähdyksi tuleminen auttaa.
Olisi päästävä tylytyksen ja päähän potkimisen kulttuurista eroon terveyskeskusten vastaanotoissa. Masentunut ja arka ihminen saattaa kohdatessaan vinoilua terveyskeskuksen luukulla luovuttaa ja lähteä kotiin. Siitä seuraa ongelmien pahenemista. Tämän vuoksi vastaanottohenkilökuntaa pitää myös lisäkouluttaa, jotta he osaavat hallita omia tunteitaan paremmin. Pahaa oloa ei pidä purkaa potilaisiin.
Hyvinvointialueella olisi hyvä olla matalan kynnyksen vastaanottoja mielenterveyspalveluissa. Kouluissa lasten on päästävä tarvittaessa psykologin vastaanotolle. Kun ihminen pääsee avun piiriin ajoissa, ongelmat eivät välttämättä kasaudu ja toipuminen voi alkaa. Tästä syntyy yhteiskunnalle säästöjä.
Myös yleensä mielenterveyspotilaiden hoitoa ja tukemista on lisättävä. Avohoidon piirissä olevat tarvitsevat myös keskusteluaikoja ja yhteiskunnallista tukea arkeen. Yhteiskunnan järjestämä tukihenkilö voisi olla suuri apu, kun tapaisi häntä esimerkiksi kerran viikossa. Tietenkin tällaiset tukihenkilöt voivat olla väliaikaisia, mutta hoidon alussa tärkeä apu, kunnes elämä tasoittuu.
Harrastaminen ja liikkuminen ovat tärkeitä mielenterveyttä tukevia asioita. Siksi lasten kerhotoimintaa ja harrastamista koulupäivien jälkeen on tärkeää edistää. Myös lyhytterapiaan pääsyä on helpotettava. Psykoterapia ei ole häpeä vaan sitä kannattaa hyödyntää, jos lääkäri sitä suosittelee. Elämä voi muuttua helpommaksi ja sen laatu parantua huomattavasti. Lisäksi myös työkyky saattaa parantua tai säilyä.
Kirjoittaja on alue- ja kuntavaaliehdokas, (kd.), Jyväskylästä.