Jyväskylä tunnetaan liikuntapääkaupunkina, mutta kaupungin vetovoima syntyy myös elinvoimaisista pienyrittäjistä. Pienyrittäjät ja kasvavat pk-yritykset isompien teollisuusyritysten rinnalla ovat kaupungin sydän, ja heidän tukemisensa on keskeinen avain Jyväskylän kasvuun ja työllisyyteen.
Jyväskylän kaikille avoin kulttuuri- ja liikuntapassi voisi tarjota kaupunkilaisille matalan kynnyksen mahdollisuuden hyödyntää paikallisia palveluita ja samalla tukea pienyrittäjiä. Kun asukkaat liikkuvat tai osallistuvat kulttuuriin, se lisää myös oheispalveluiden kulutusta ja josta myös muutkin kuin liikunta- ja kulttuuriin keskittyvät pienyrittäjät hyötyvät.
Pelkkä passi ei kuitenkaan riitä. Keskustan elävöittäminen, joustavammat toimitilat ja yrittäjyyttä tukevat päätökset ovat avainasemassa. Tyhjät liiketilat, raskas byrokratia ja vähäinen näkyvyys ovat Jyväskylän kaupunkikeskustan esteitä, jotka on purettava.
Jyväskylän tulevaisuus riippuu osaltaan siitä, kuinka hyvin alueen pienyrittäjät voivat menestyä osana kehittyviä ekosysteemejä. Elinvoimainen yrittäjyys tekee kaupungista houkuttelevan uusille asukkaille, yrityksille ja investoinneille. Nyt on aika panostaa paikalliseen yrittäjyyteen ja tehdä Jyväskylästä entistä vahvempi ja vetovoimaisempi kaupunki.
Kirjoittaja on Suomen Ekonomit VPJ, lehtori, pienyrittäjä sekä kunta- ja aluevaaliehdokas Säynätsalosta.