Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kolumni Tekoälyn hienous on saanut unohtamaan sen mahdolliset uhat

Pari viime vuotta tekoälyn kehitys on ollut huimaa. Erilaiset tekoälyt, kuten ChatGPT, Googlen Gemini ja Microsoftin Copilot ovat kaikkien helposti saatavilla ja käytettävissä, jos omistaa tietokoneen tai älylaitteen. Yliopistossa kurssikaverit luovat ryhmätyöhön tekoälyllä hienoja kuvituskuvia. Projektityön oivaltavan nimen on keksinyt tekoäly, ja samalla hoitanut esseen aiheen ja näkökulman. Ehkä jopa kirjoittanut osan tekstistä.

Monet hehkuttavat sitä, kuinka hieno tekoäly on ja mitä kaikkea sillä voi tehdä. Minä olen kuitenkin skeptinen tekoälyä kohtaan, koska siihen liittyy monia erilaisia ongelmia.

Tekoäly on tietokone tai tietokoneohjelma, joka kykenee tekemään ihmismäisiä asioita, esimerkiksi keskustelemaan tai luomaan kuvia. ChatGPT on generatiivinen tekoäly, joka pystyy luomaan itse kuvia niistä aiheista, mitä käyttäjä siltä pyytää. Kuitenkin luodakseen uuden kuvan tekoäly skannaa internetistä löytämiään jo olemassa olevia kuvia ja ottaa niistä mallia. Tekoäly ei itse niinkään luo mitään uutta, vaan matkii ihmisen tekemää luovaa työtä.

Luovan työn ammattilaisten elinehto on vaarassa, koska kaikkien saatavilla oleva tekoäly tuottaa kuvia täysin ilmaiseksi. Toimittajaopiskelijana ja valokuvaajana olen huolissani esimerkiksi valokuvan tulevaisuudesta.

Parilla kurssilla on palattu paperikokeisiin.

Tähän asti valokuva on ollut kiistatta asia, joka on todiste esimerkiksi uutistapahtumasta. Tekoäly on tullut jäädäkseen myös toimituksiin, ja ainakin vielä on journalismin etiikan vastaista, että uutistapahtumista julkaistaisiin tekoälyllä tehtyjä kuvia. Mutta mitä sitten tapahtuu, jos siitä tuleekin hyväksyttävää?

Ammattien mahdollinen katoaminen ei ole ainut pelko. Euroopan parlamentin listalla on kohta, jossa sanotaan, että tekoäly voi jopa uhata demokratiaa. Tekoäly kykenee luomaan todella realistisia videoita, jotka eivät ole totta. Englanniksi tällaiset videot tunnetaan termillä deepfake.

Periaatteessa kaikista voi tehdä deepfake-videon, jossa kenet tahansa voi saada tekemään mitä vain. Esimerkiksi pääministeri Petteri Orposta voisi tehdä videon, missä hän sanoo jotain todella epäsopivaa. Koska video näyttää aidolta, moni menisi halpaan ja Orpon maine olisi pilattu. Pahimmassa tapauksessa deepfaket voivat vaikuttaa vaalien tuloksiin.

Poliittisen vaikuttamisen lisäksi tekoäly ei ole hyväksi ympäristölle. Googlen kasvihuonekaasupäästöt lisääntyivät tekoälyn takia melkein 50 prosenttia neljän vuoden aikana. Tekoäly kuluttaa huomattavasti myös vettä, koska sillä jäähdytetään tekoälyä opettavia supertietokoneita.

Tekoäly alkaa olla arkea kouluissa ja työpaikoilla, joten sen laajenemista kokopäiväiseen elämään on vaikea enää estää. Olisi kuitenkin tärkeää, että tekoälyä valvottaisiin erilaisilla laeilla, jotta sen uhkilta vältyttäisiin.

Yksi keino on ottaa vanhat keinot käyttöön. Jyväskylän yliopistossa parilla kurssilla on palattu paperikokeisiin, koska niissä ei ole mahdollisuutta huijata tekoälyllä.

Kirjoittaja on journalistiikan opiskelija ja ainejärjestöaktiivi.