Keskisuomalaisen uutisotsikko 10.4: ”Nyt tarkkana Keski-Suomen kevätjäillä! Kolme joutui veden varaan Jyväskylän Samulinniemessä.” Ensin pudonnut oli pyöräilijä, kaksi muuta apuun menneitä pilkkijöitä. Tällä kertaa selvittiin toisen pilkkijän kylmettymisellä.
Aina näistä varoitellaan. Nytkin sen teki maakunnan suurin lehti etusivullaan. Jutussa on valokuva järvestä, jonka rantavesissä on avointa vettä. Keski-Suomen pelastuslaitos kehottaa pysymään poissa virtapaikoista ja olemaan muutenkin erittäin tarkkana.
Hiihtotalvi on ollut hyvä. Enimmäkseen hiihdin Soidenlammen metsäladuilla. Hiihtokausi jatkuu siellä vielä ainakin vappuun asti. Se näyttää lähes varmalta latujen hyvän kunnon ja sääennusteen valossa.
Poikkesin ladulta myös lammelle ja hiihdin yhden kierroksen samana päivänä, jolloin lehden varoitustusjuttu oli. Hyvä keli yön pikkupakkasen jälkeen. Tunnen hyvin lammen ja siihen laskevat virtapaikat. Mutta silti. ”Varmuus on parasta”, toisteli aina Sinuhe Egyptiläisen palvelija Kaptah”. Lopetin myös Soidenlammella hiihtämisen.
Vaikka metsäladuissakaan ei ollut mitään valittamista, alkoi kirkas aurinko vetää jäälle terveyshiihdon harrastajaa kuin hunaja mehiläistä. Viimeinen käynti ennen jäähiihtojen lopettamista oli Jyväsjärvellä 6.4 ja Tuomiojärvellä 7.4. Tuomiojärven kiersin monina päivinä.
Ainoa hiihtoreissu mökkiseudulle Päijänteen Vanhanselän laiteille tapahtui 9.4. Varmalta siellä näytti, kun menin. Jäälle oli muodostunut mönkijöiden kulkemisen vuoksi leveitä väyliä ja kolme mönkijää näin itsekin. Oli suksen jälkiä ja jalankulkijoiden jälkiä. Aika paljon verkkoja pyytämässä. Jyystin silti tylsällä jääkairalla yhden reiän lujaan jäähän. Juttelin pilkkijän kanssa, joka oli kolmen päivän aikana tehnyt pajon reikiä. Hän kertoi, että jään paksuus oli 40 cm. Lähdin kiertämään ison Kilvensalon saaren enimmäkseen rannan tuntumassa liikkuen. Vanhanselkä on suuri. Hiihtokauden hienoin maisemakokemus tuli nyt. Kelikin oli erinomainen.
Kilvensalon historiaan liittyy hirveä asia, jota vanhat ihmiset yhä muistelevat, vaikka se tapahtui jo 1956. Juttelin asiasta yhden paikallisen kanssa tänä keväänä. Hän oli kouluikäisenä tuntenut murheellisen kohtalon kokeneen perheen jäseniä.
Näin koruttomasti kertoo historiankirja siitä, mitä tapahtui Kilvensalossa:
”Oli kova pakkanen joulupäivänä 1956. Saarenpään väki lähti käymään kylässä naapuritalossa. Kelkat lipuivat yön vanhalle jäälle, joka petti. Koko viisihenkinen seurue menehtyi.”
Kirjoittaja on jyväskyläläinen.