Ruotsin kielellä on vahva perustuslaillinen asema Suomessa. Siitä ollaan montaa mieltä ja keskustelua leimaa usein negatiivinen asenne. Jyväskylässä tehtiin uraauurtavaa työtä asenteiden muuttamiseksi kun ruotsinkielistä varhaiskasvatusta tarjoavassa päiväkodissa toteutettiin kaksikielisen pedagogiikan projekti. Sen sijaan, että lapsille puhuttiin erikseen pelkästään suomea tai ruotsia otettiin käyttöön malli, jossa kielet sekoitettiin. Tavoitteena ei ollut kaksikielisyys vaan uuteen kieleen tutustuminen ja positiivisen asenteen herättäminen.
Projektin tuloksena oli onnistunut käytäntö niin asennekasvatuksen, kielen oppimisen kuin talouden näkökulmasta. Näin hyvä käytäntö tulee ottaa käyttöön ja laajentaa muihinkin kieliin.
Kirjoittaja on jyväskyläläinen Folktingsledamot, Riksdagskandidat (Saml)