Kansanedustaja Joonas Könttä haluaa ymmärtää väärin Antti Rinteen ja SDP:n esityksen ennaltaehkäisevän terveyspolitiikan voimistamisesta. (Suur-Jyväskylän Lehti 15.3.).
Esityksellä ei haluta ruuhkauttaa terveydenhuoltoa, vaan ensi hallituskaudella tulee laatia kansallinen hyvinvointiohjelma, jonka tavoitteena on pienentää terveyseroja, parantaa koko väestön terveystilannetta, selkeyttää kuntien ja hyvinvointialueiden välistä tehtäväjakoa ja asettaa tavoitteet kansantautien voittamiseen ennaltaehkäisyllä. Monet potilasjärjestöt ovat kannattaneet vastaavan kansallisen ohjelman tekemistä.
Keskeinen syy terveyserojen kasvulle on se, että varakkaammat ja koulutetummat ihmiset käyttävät usein laajoja työterveyspalveluita tai heillä on yksityinen sairasvakuutus.
SDP on esittänyt ihmisten tavoittamiseen hyvinvointipysäkkiä, jossa jokainen yli 18-vuotias kutsuttaisiin hyvinvointitarkastukseen, jossa käytäisiin läpi fyysinen ja psyykkinen terveydentila sekä erilaiset riskitekijät perimässä tai elintavoissa, jotka voivat potilaan elämän aikana johtaa ennaltaehkäistävissä oleviin sairauksiin, tai niiden puhkeamisen riskiä voidaan pienentää.
Suurin osa suomaisista on jo kattavien terveyspalveluiden piirissä muun muassa opiskelija- ja työterveyspalveluiden kautta, mutta aivan liian monet jäävät ilman kattavaa terveyden seurantaa esimerkiksi työttömyyden vuoksi.
Näkisin, että ohjelma voidaan toteuttaa vaiheittain ja kohdentaen juuri niihin väestöryhmiin, jotka eivät ole kattavien terveyspalveluiden piirissä. Jokainen varhaisessa vaiheessa todettu ja hoidon piiriin saatu diabetes tai korkea verenpaine, olisi se sitten minkä kokoisella tai ikäisellä ihmisellä tahansa, vähentää oleellisesti terveydenhuollon raskaimpien palveluiden tarvetta myöhemmässä vaiheessa ja tuo sitä kautta yhteiskunnalle merkittävää säästöä.
Kirjoittaja on jyväskyläläinen maakuntaneuvos ja eduskuntavaaliehdokas (sd.)