Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Kela-korvaukset tarvitaan takaisin

Kelan nettisivuilta saa lukea karua tekstiä Kela-korvausuudistuksesta. Suurin osa yksityislääkäreiden määräämistä tutkimuksista ja hoidosta sekä osa matkakorvauksista jäivät vuoden 2023 alussa korvausten ulkopuolelle hallituksen leikattua 55 miljoonaa euroa Kela-korvauksista.

Vuodenvaihteesta käynnistyi myös mittava, pitkään ja hartaasti valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Tavoitteena on yhteensovittaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tasalaatuiseksi kokonaisuudeksi kunkin hyvinvointialueen sisällä.

Kuitenkin samanaikaisesti koko sosiaali- ja terveydenhuollossa kompuroidaan koronan jälkimainingeissa hoitotakuiden ylittyessä. Jo vuosia aiemmin ennustettu henkilöstöpula on rantautunut hyökyaallon tavoin myös kehäkolmosen ulkopuolelle.

Kela-korvauksien poisto lisää painetta julkiselle puolelle ja kasvattaa ennestään valtavaa hoitovelkaa. Pitkien hoitojonojen purkamiseksi yhteistyö yksityissektorin kanssa olisi välttämätöntä.

On merkillistä, että samaan aikaan, kun suomalaisen yksityisen terveydenhuollon Kela-korvaus romutettiin, on hallitus tuonut eduskunnan käsittelyyn lain, joka mahdollistaisi hoidon vastaanottamisen valtion piikkiin ulkomailla.

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta Kela-korvauksiin olisi pitänyt tässä terveydenhuollon kriisitilanteessa päinvastoin panostaa enemmän.

Paitsi hoitovelan purkamiseksi, korvaukset säästäisivät myös taloudellisia kustannuksia, sillä ne toimisivat kannustimena käyttää omia varoja terveydenhuollon rahoittamiseen asiakkaan maksaessa suurimman osan hoidostaan itse.

Tästä hyötyisivät nimenomaan pieni- ja keskituloiset, sillä muutamankin kympin korvaus vaikkapa pientä eläkettä saavalle voi olla merkittävä.

Kela-korvauksilla on lisäksi ennaltaehkäisevä funktio, kun pitkissä julkisen terveydenhuollon jonoissa virumisen sijaan moni hakeutuisi ajoissa yksityissektorille hoitoon.

Sairauksien aikainen diagnosointi ja hoito säästäisivät runsaasti hoitokustannuksia verrattuna myöhäisvaiheen raskaisiin hoitoihin puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä.

Anne Pihl,

sh TtM, eduskuntavaaliehdokas (kd.)

Nelli Riihuhta,

ft, TtM-opiskelija, eduskuntavaaliehdokas (kd.)