Turvallisuus noussee yhdeksi vaaliteemaksi, ja syytä onkin. Suomessa puhutaan kokonaisturvallisuuden käsitteestä, mutta poliisina on joutunut monesti toteamaan, että sisäinen turvallisuus kuitenkin usein unohtuu. On tietysti totta, että rajojemme puolustaminen pitää näinä päivinä olla priorisoitu ykköseksi.
Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaan täytti juuri vuoden. Vuosi on ollut toinen toistaan karmeampien uutisten aikaa. Ihmisten tappaminen on aina väärin. Rakennusten pommittaminen on aina väärin. Erityisesti puolustuskyvyttömien siviilien kohtaamat brutaalit rikokset ovat aina väärin. Tekosyitä ei ole olemassa.
Tosiasiallisesti Ukrainassa on sodittu jo vuosia, vaikka me emme ennen Venäjän vuosi sitten tekemää hyökkäystä siitä juuri puhuneetkaan. Työskentelin 2019–20 Ukrainassa, ja kävimme tuolloin viikoittain läpi Itä-Ukrainan tilannetta. Siellä ihan oikeasti sodittiin ja ihmisiä kuoli. Mutta jopa osalle ukrainalaisista siitä oli tullut normi.
Sisäinen turvallisuus on osa poliisin perustehtävää.
Jotta sotaa ei olisi unohdettu, oli Harkovassa, jossa asuin, pystytetty telttoja ja kuvaseiniä muistuttamaan sodasta. Hautausmaalla sodan jäljet näkyivät konkreettisemmin sotasankareiden haudoille pystytettyjen Ukrainan lippujen rivistöinä. Surullinen näky.
Se, miksi ukrainalaiset saattoivat unohtaa maan käyvän sotaa, on helppo ymmärtää. Osittain tietysti siksi, että kaikki vaikeat asiat mielellään unohdetaan. Mutta eipä tuolloin kaduilla sotilaita tai panssarivaunuja näkynytkään – sota ei siis ollut erityisen näkyvä tavalliselle ihmiselle. Hyvä, ettei ollut.
Ihmisten turvallisuudesta huolehti poliisi. Ihan samanlainen poliisi kuin täällä Suomessakin. Poliisi, jolle voi soittaa, jos naapurissa tapellaan tai polkupyöräsi on varastettu. Poliisi kyllä auttaa, jos vain paikalle ehtii. Harkovan alueella noin 2,5 miljoonan ihmisen turvallisuudesta huolehti enemmän poliiseja kuin koko Suomessa poliiseja on yhteensä. He pärjäsivät juuri ja juuri.
Jos ”pienet vihreät miehet” ilmaantuisivat Jyväskylän kaduille, tulisi tilannetta selvittämään poliisi. Ei armeija, eivät sotilaat, vaan poliisi. Siksi olisi tärkeää, että myös poliisin niukat resurssit nostettaisiin keskustelunaiheeksi tulevissa vaaleissa. Myös poliisin varautuminen maksaa.
Sisäisen turvallisuuden strategian mukaan sisäinen turvallisuus tarkoittaa sitä, että Suomessa ihmiset voivat nauttia yhteiskunnan tarjoamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja muista ikävistä kansallisista tai kansainvälisistä ilmiöistä johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta.
Sisäinen turvallisuus on osa poliisin perustehtävää. Poliisin perustehtävä voi jossain tilanteessa olla elämän ja kuoleman kysymys – aivan kuten sotakin. Suomessa näitä tehtäviä hoitaa asukasmäärään suhteutettuna Euroopan pienimmät poliisivoimat.
Kirjoittaja on Lupavalvontayksikön johtaja Sisä-Suomen poliisilaitoksesta.