Eläkeläisten voimakkaasti kasvavasta joukosta monet ovat osallistuneet omien vanhempiensa hoidon järjestämiseen. Useimpien kohdalla omaisten hoito on järjestynyt mallikkaasti, mutta hoivapalveluiden haasteet ja ongelmat ovat nekin tulleet tutuiksi. Siksi monen mielessä on kysymys, millainen oma vanhuus tulee olemaan, kun syystä tai toisesta ei enää omin voimin pärjää.
Tiedämme, ettei vastaukseksi riitä pelkästään hoivapaikkojen lisääminen ja digitalisaation kehittäminen. Haluamme elää mielekkään elämän ja jokaisella meistä on vastuu oman toimintakykymme säilyttämisestä. Elämässä tulee kuitenkin vastaan niin fyysisiä, taloudellisia kuin henkisiä haasteita ja silloin ketään ei pidä jättää yksin.
Terveysvalistuksen ansiosta meillä on paljon ymmärrystä esimerkiksi liikkumisen ja oikeanlaisen ravinnon tärkeydestä. Terveysvalistuksen lisäksi tarvitaan myös ikääntyvien toimintakyvyn säilymistä tukevia palvelurakenteita.
Tiedämme, että ennaltaehkäisevä työ tuo parhaita tuloksia. Eläkkeelle jäävä perusterve ihminen voi tipahtaa terveydenhuollon katvealueelle ja piilevät sairaudet jäävät havaitsematta. Monien pitkäaikaissairauksien kehittymistä voidaan hidastaa ja näin elää kohtuullisen toimintakykyisenä pidempään. Olisivatko eläkeikäisten säännölliset terveystarkastukset ratkaisu tähän?
Yksinäisyys ja virikkeetön arki on ikääntyvien suurin ongelma. Tätä ei ratkaista digitalisaatiota kehittämällä vaan mahdollistamalla sosiaalinen kanssakäyminen. Erilaiset järjestöt, erityisesti eläkeläisjärjestöt, ja vapaaehtoistoiminta tarjoavat osaltaan arvokasta toimintaa, apua ja vertaistukea. Ikääntyvillä on oltava mahdollisuus käydä teatterissa tai jääkiekko-ottelussa vielä toimintakyvyn heikennyttyä tapahtuu se sitten kyydin mahdollistamalla tai tukihenkilön avulla.
Viime vuosina eri tahot ovat voimallisesti lähteneet rakentamaan erilaista senioriasumista, eräänlaisia asumisen palvelukortteleita. Näissä voi asua täysin itsellisesti tai hyödyntää konseptiin liittyviä palveluita. Senioriasumiseen liittyvä yhteisöllisyys voi olla myös vastaus yksinäisyyden kokemukseen.
Ikääntyvä Suomi tarvitsee lisää senioriasumisen kehittämistä ja monipuolisesti palvelevia senioritaloja kerhohuoneineen ja kuntosaleineen. Asumisen erilaisista vaihtoehdoista tulee myös tiedottaa aktiivisesti ikääntyville ihmisille.
Oma lukunsa on erilaisten tukipalveluiden järjestäminen ja jaksamisen tukeminen niille ikääntyneille, jotka omaishoitajina tai muuten hoitavat omia, apua tarvitsevia läheisiään. Koti on useimmille se kaikkein rakkain paikka, jossa halutaan olla mahdollisimman pitkään.
Kirjoittaja on jyväskyläläinen maakuntaneuvos ja eduskuntavaaliehdokas (sd.)