Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Katosiko järjestöjen pitkäaikaistyöttömän tuki?

Pitkäaikaistyötön pysyy näköjään sitkeästi palveluiden tavoittamattomissa. Valtakunnallisesti alle 10 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä on yhä minkään työllisyyspalvelun piirissä. Kuntakokeilussamme tilanne on parempi. Silti pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Miksi?

Ennen järjestöissä johdateltiin pitkäaikaistyötön katkotta palvelusta toiseen, aina yksityisen sektorin työpaikkoihin saakka. Se on romuttumassa kilpailutusmallin muuttuessa.

Viimeksi näkemäni Jyväskylän palvelukilpailutusilmoitus etsi tekijöitä mm. korttikoulutuksiin, urasuunnitelman tekoon, osaamiskartoituksiin ja ”työnhaun tehotreeniin”. Eli ihan niihin samoihin asioihin, joita järjestökenttä on tähän saakka tauotta tarjonnut, tuoden samalla hankerahoitusta Keski-Suomeen.

Kun kilpailutetaan elämätilanteeseen liittyviä palveluita palasiksi, työttömän tarvitsema apu hajautuu. Ammattitaitoiset ja verkostuneet järjestöt eivät kuitenkaan voi pitää työvoimaa odottamassa kuntien kilpailutusilmoituksia ja kisan voittoa, eikä hankerahoitusta voi mallille rakentaa.

Erityisen harmillista tämä on siksi, että järjestöt tekevät tyypillisesti enemmän kuin mitä kunnan rahoitus on kattanut. Vastuu ei katkea sopimustekstin täyttymiseen. Siksi järjestön myötä menetetään enemmän palvelua, kuin mitä rahoitus on kattanut.

Miten yksittäiset palvelunpalaset vastaavat pitkäaikaistyöttömän tarpeisiin, kun isoimpia ongelmia voivat olla terveys, talousongelmat, raskas elämäntilanne, koulutuksen puute tai erityisosaamisen tarpeen tunnistaminen?

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvun viittaa kilpailutusmallin ongelmiin. Hälyttävästi osa asiantuntevaa palvelua tarjonneista järjestöistä on jo vetäytynyt palveluntarjoamisesta.

Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtajana sähköpostiini tulee lähes päivittäin mainoksia. ”Tehokkaat ratkaisut työllistymisen edistämiseksi” – ”koulutus” lupasi jälleen niitä samoja asioita, joita järjestökenttä koko ajan läpi maan tarjonnut tähänkin saakka, hyvillä tuloksilla: asiakkaan työkyvyn kartoitus, ammatillisen kuntoutuksen palveluihin ohjaamisen ajoitus, asiantuntijayhteistyö, työkyvyn ja työllistymisen tukeminen.

Jostakin syystä järjestökentän tuloksekkaaseen työhön ei löydy varoja, vaan ajatellaan tulosten helpommin löytyvän yrityskentältä.

Järjestökentällä tuetaan myös oppisopimuspaikoilta aina työelämään tavalla johon yrityksillä ei ole resursseja. En tiedä miksi järjestötyö ei faktoista huolimatta vakuuta. Tarvitaanko imagokonsultointia? Ehkä graafisesti tyylikäs yrityslogo ja kuvapankin ihannekuvat auttaisivat, kun osaaminen ei riitä.

Vanhusten ja mielenterveyden hoidon tavoin pitkäaikaistyöttömyys ei ole tuottoisaa liiketointa, vaan asiantuntijatyötä. Työvoimantarvitsijoiden kannattaisi olla tässä asiassa aktiivinen, sillä kohtaanto-ongelma näyttää pitkäaikaistyöttömyyden tavoin kasvavan.

Kirjoittaja on FT, tutkija, kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu, eduskuntavaaliehdokas (vas.) ja Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Jyväskylästä