Kuluva vuosi on opettanut paljon, ja moni oppi on tullut ikävien asioiden kautta.
Arvostamme koronavuosien jälkeen erilaisia tapahtumia, joissa pääsee kohtaamaan toisia ihmisiä.
Ukraina-tuntemus on meillä parempaa kuin aiemmin. Tunnistamme lipun, tiedämme pääkaupungin ja muita kaupunkeja sekä osaamme nimetä presidentin. Myös puolustusliitto Nato tunnetaan aiempaa paremmin, vaikka keskusteluissa organisaatio on vilahdellut ennenkin.
Itsenäisyys on itse asiassa ihan kelpo aihe pohdittavaksi.
Sota Ukrainassa sai suomalaiset kertaamaan, mitä kuuluukaan kotivaraan. Väestönsuojat on tarkastettu ja sijainnit selvitetty. Monella myös patteriradio kuuluu pitkästä aikaa.
Monarkiasta saimme kertauksen, kun yli 70 vuotta Yhdistyneitä Kansakuntia hallinnut kuningatar Elisabet kuoli syyskuussa.
Moni on vuoden varrella pysähtynyt pohtimaan hoitotyön merkitystä ja arvostusta, kun päivystyksen jonot venyivät, leikkauksia peruttiin ja hoitajien riittävyyttä jouduttiin varmistamaan lailla, kun olosuhteet työnsivät osaajia pois alalta.
Sodan aiheuttama energiakriisi on pakottanut ottamaan selvää omasta sähkösopimuksesta ja tutustumaan omaan energiankäyttöön. Yhä useampi ymmärtää käyttösähkön ja sähkönsiirron eron. Harva puhuu enää kalliista sähkönsiirtohinnoista.
Uhkaavan energiapulan vuoksi asenteet uusiutuvaa energiaa kohtaan ovat myötätuulessa. Polttoaineiden kohonnut hinta yhdessä koronan konsultoiman etätyökulttuurin kanssa on pakottanut pohtimaan matkojen välttämättömyyttä ja karsinut ylimääräisiä tapaamisia.
Kuluva vuosi on ravistellut itsestäänselvyyksiä. Sitä tekivät jo koronavuodet, jolloin ei saanut kokoontua, matkustaa ja pitää ravintoloita auki. Nyt saa ponnistella, että raha riittää liikkumiseen, lämmittämiseen ja ruoan ostamiseen.
Yksi ravisteltu itsestäänselvyys on itsenäisyys. Itsenäisyyspäivänä usein esitetty kysymys itsenäisyyden merkityksestä ehti kärsiä jo inflaatiosta, mutta on nyt ajankohtaisempi kuin vuosikymmeniin. Ja itse asiassa ihan kelpo aihe pohdittavaksi.