Köyhyys iskee nyt tuhansiin koteihin Suomessa. Elinkustannusten nousu on suurempaa kuin vuosikymmeniin. Inflaatio pyörii lähes 10 prosentissa. Suurinta on sähkön ja muun energian sekä ruuan hinnan nousu. Myös liikkuminen on kallistunut tuntuvasti. Nämä ovat jokaiselle välttämättömiä menoja. Syömme ja asumme joka päivä ja liikenteessäkin olemme usein.
Velkaisia rasittaa lisäksi korkojen nousu.
Marinin hallitus tukee kohtuuttomiksi kohonneita sähkölaskuja arvonlisäveroa alentamalla. Tämä hyödyttää kaikkia, mutta hyvätuloisia eniten ja vaikeimmassa asemassa olevia varsin vähän. Sähköstä myönnettävä verovähennys edellyttää, että saajalla on verotettavaa tuloa. Kaikkein pienituloisimpien on haettava suoraa sosiaalitukea. Näiden tukien kohdentumisessa on vakavia puutteita.
Sähköstä myönnettävä verovähennys edellyttää, että saajalla on verotettavaa tuloa.
Monilapsinen perhe tarvitsee ison asunnon. Jos se lämpiää sähköllä, öljyllä tai pelletillä eikä lämmitysjärjestelmää ole joko taloudellisista tai teknisistä syistä mahdollista muuttaa, perhe ajautuu ahdinkoon. Näiden kotitalouksien selviämisestä tein kirjallisen kysymyksen, johon valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) vastasi todeten ongelman, mutta ei ratkaisua. Yhden kuukauden ylimääräinen lapsilisä ei kauan lämmitä. Monilla on edessä luottotietohäiriömerkintä ja pitkä ulosottokierre. Tämä on estettävä.
Eläkkeisiin tulee 6,8 prosentin indeksikorotus lain perusteella ensi vuoden alusta. Se tuntuu suurelta, mutta ei sitä kuitenkaan ole. Eläkeläiset ovat jo vuoden ajan maksaneet voimakkaasti kohonneita elin- ja asumiskustannuksia eläketulolla, joka on määräytynyt yli vuosi sitten vallinneen nykyistä paljon matalamman kustannustason mukaan.
Ensi vuonna tuleva korotus korvaa vasta tämän vuoden nousua eli yli vuoden jäljessä. Eläkeläiset ovat köyhtyneet koko tämän vuoden. Eniten kärsivät matalaa eläkettä saavat, joille korotus on euromääräisesti pienin.
Marinin hallituksen aika jää historiaan sekä työssä olevien, lapsiperheiden että eläkeläisten köyhtymisen ajanjaksona. Tällä on pitkät, kielteiset vaikutukset. Meillä on ennestään satojatuhansia pienen eläkkeen varassa elävää ja yli 100 000 köyhyysrajan alapuolella olevissa perheissä elävää lasta. Ellei pikaisia kohdennettuja toimenpiteitä tehdä, määrät kasvavat.
Valtion, hyvinvointialueen ja kaupungin on asetettava julkiset menot kriittiseen tarkasteluun. Rahaa löytyy, kun karsitaan toisarvoisista menoista. Myös eläkerahastoissa on varoja. On panostettava perusasioihin, ensi sijassa lapsiperheiden ja eläkeläisten selviämiseen. Syvän kriisin kautta kulkeminen aiheuttaa paljon tarpeetonta inhimillistä hätää. Edessä olevat ajat antavat aihetta huoleen.
Kirjoittaja on jyväskyläläinen kansanedustaja, (ps.), kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja, aluevaltuutettu