Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päätoimittajalta Toinen mahdollisuus maksulliseksi?

Korkeakoulutus nousi viime viikolla keskusteluun, kun Sivistystyönantajat (Sivista) esitti, että korkeakoulujen tulisi voida periä maksu toisesta korkeakoulututkinnosta. Opetus- ja kulttuuriministeriössä esitykseen suhtauduttiin avoimin mielin, mutta tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) tyrmäsi ajatuksen.

Sivistan esityksen taustalla on huomio ja huoli siitä, että korkeakoulujen uusista opiskelijoista 11 prosentilla on jo samantasoinen tutkinto ja vain 37 prosenttia uusista ylioppilaista jatkaa opintojaan samana vuonna, vaikka 84 prosenttia hakee opiskelemaan.

Ehdotuksella pyritään ratkaisemaan ongelma, jossa jo kertaalleen koulutetut vievät paikkoja opiskelemaan pyrkiviltä. Ehdotuksesta ongelmallisen tekee kuitenkin se, että maksullinen toinen tutkinto heikentäisi mahdollisuutta vaihtaa alaa, jos valittu ala tai ala, johon pisteet ovat riittäneet, osoittautuu vääräksi.

Elinikäinen oppiminen ei tarkoita ikuista opiskelemista

Maksullinen toinen tutkinto voisi kangistaa osaajapulaan reagoimista ja lopulta eriarvoistaa ihmisiä siten, että alan vaihto ja uudelleenkouluttautuminen olisi mahdollista vain varakkaille.

Korkeakoulujen valintakoeuudistuksessa vuonna 2020 todistusvalinnasta tuli pääväylä korkeakouluihin. Se kasvatti ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon arvosanojen merkitystä jatko-opintoihin haettaessa.

Uudistuksen vuoksi nuoren täytyy esimerkiksi jo lukion alussa miettiä, minne pyrkii jatko-opiskelemaan, jotta osaa valita ja painottaa valintakokeiden pisteytyksen kannalta oikeita aineita.

Toisen tutkinnon maksullisuus yhdessä valintakoeuudistuksen kanssa tarkoittaisi, että koulutusala pitää valita entistä aiemmin, ja mielen muuttaminen myöhemmin olisi entistä vaikeampaa.

Uudelleenkouluttautumisen ja alan vaihdon vaikeuttaminen on omiaan lisäämään ensin ilmastosta, sitten pandemiasta ja viimeksi sodan ja energiakriisin uhista ahdistuneiden nuorten tuskaa.

Esityksen taustalla oleva tavoite parantaa nuorten pääsyä kiinni korkeakouluopintoihin on hyvä. Samoin on hyvä keskustella siitä, että elinikäinen oppiminen ei tarkoita ikuista opiskelemista.